Joulukuun Nuori Osaaja: Jenni Saarimaa

Esittele lyhyesti itsesi ja osaamisalasi. Miten päädyit alalle?

Olen Jenni Saarimaa, 29-vuotias ympäristötekniikan diplomi-insinööri Aluetaito Oy:sta. Valmistuin Oulun yliopistosta 2012 opintosuuntanani vesi- ja geoympäristötekniikka. Hain opiskelemaan ympäristötekniikkaa, koska siinä tuntuivat yhdistyvän kaikki mielenkiinnon kohteeni ja asiat, joissa olin hyvä; matemaattiset aineet ja luonnontieteet. Kouluun hakiessa en oikeastaan tiennyt opintosuunnasta ja tulevista työmahdollisuuksista mitään opinto-oppaan sisältökuvausta lukuun ottamatta. Vielä ensimmäisen syksynkään aikana en ollut vakuuttunut siitä, että olisin oikealla alalla. Opintojen edetessä ja kesätöiden myötä ala vei kuitenkin mennessään.

Pääsin opiskelujeni puolivälissä kesätöihin Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:n. Tuossa vaiheessa olin kiinnostunut eniten vesitekniikasta ja kesätyöt vahvistivat tätä ajatusta. Pääsin kesätöissä tutustumaan myös katu- ja aluesuunnitteluun ja sen innoittamana kävin opintojen loppuvaiheessa myös liikenne- ja väylätekniikan kursseja konetekniikan puolelta.

Valmistumiseni jälkeen siirryin töihin Suunnittelutoimisto Aluetekniikkaan, jonka toiminta siirtyi Aluetaito Oy:lle vuonna 2014 äitiyslomani aikana.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Isoin tällä hetkellä työn alla oleva projekti on Ilmajoen kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen, ja se onkin vienyt ison osan tämän syksyn ajastani. Ilmajoen kunnan pohjavesialueiden edellinen suojelusuunnitelma on laadittu aikana, jolloin suunnitelmat päätyivät pääasiassa paperitulosteiksi, joten Ilmajoen kunnan vanha suojelusuunnitelma liitekarttoineen löytyy työpöydältäni myös konkreettisesti.

Muita tällä hetkellä työn alla olevia projekteja ovat koulun pihan ja pysäköintialueen pinnantasaus- ja kuivatussuunnitelma sekä erään kunnan haja-asutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelma. Erään uuden asuinalueen kunnallistekniikan suunnitelmat ovat juuri valmistumassa. Säännöllisesti tulee tehtyä myös monia lyhytkestoisempia projekteja, kuten haettua erilaisia lupia ELY:ltä ja AVI:sta.

Maastotöissä postikorttimaisemissa

Missä haluaisit olla vielä parempi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Aluetaidolla olen aina saanut tehdä monipuolisesti erilaisia suunnittelutöitä niin katu- ja aluesuunnittelun, vesihuoltosuunnittelun kuin ympäristösuunnittelun osa-alueilta. Työnkuvan ollessa monipuolinen työ säilyy mielenkiintoisena ja vie mennessään. Uusia haasteita tulee tasaisesti. Se lisää kunnianhimoa ja halua olla tasaisen hyvä kaikissa töissä, mitä työpöydälleen sattuu saamaan. Tämä onnistuu mielestäni vain töitä tekemällä; kokemus kartuttaa osaamista ja kokeneempia suunnittelijoita ja asiantuntijoita tulee kuunnella korvat höröllä. Kokemus lisää myös itsevarmuutta omasta osaamisesta ja oman mielipiteensä uskaltaa tuoda herkemmin esille.

Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?

Monipuolisten, mielenkiintoisten ja haastavien suunnittelutöiden ääressä. On mielenkiintoista nähdä, miten ala tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana ja miten esimerkiksi ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan suunnittelutyöhömme ja erilaisiin suunnitteluratkaisuihin. Kiinnostavaa on myös, osoittautuvatko tänä päivänä tehdyt ratkaisut lähitulevaisuudessa oikeiksi.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Itselleni liikunta on paras keino nollata ajatukset, oli kyseessä sitten työstressi tai mikä tahansa muu murhe. Kuntosalilla tulee käytyä säännöllisesti. Talvella hiihto on lähellä sydäntäni; latuja tulee kulutettua ahkerasti ja lajia tulee seurattua myös penkkiurheilun muodossa. Myös 5- ja 3-vuotiaat tytöt pitävät kiireisenä ja ajatukset pois työnteosta.

Yhteistyökumppanimme kynästä: Raide-Jokerista helpotusta joukkoliikenteen kuormitukseen - Ramboll Finland Oy

Nuorten Ammattilaisten toiminnan mahdollistavat tänäkin vuonna yhteistyökumppanimme, joista yksi on Ramboll Finland Oy. Johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys toimii Suomessa 2 400 asiantuntijan voimin ja Rambollilaisten kädenjälki näkyykin rakennus- ja suunnitteluprojekteissa ympäri maata. Nuoret Ammattilaiset pyysi Rambollin Älykkään kaupunkiliikenteen projektipäällikkönä toimivaa Anne Jokirantaa kirjoittamaan jutun yhdestä tämän hetken isoista hankkeista, Raide-Jokerista, jota toteuttavassa allianssissa Ramboll on mukana usealla osa-alueella.


Raide-Jokeri vastaa kasvavan pääkaupunkiseudun tarpeisiin

Jälleen täysi bussi, vaikka edellinen meni vasta hetki sitten ja seuraava tulee parin minuutin kuluttua. Näin saattaa moni matkustaja ajatella nykyisen runkolinja 550:n kyydissä ruuhka-aikana.

Bussilinja on Helsingin seudun suosituin ja kärsii ylikuormituksesta. Käyttäjiä linjalla on 40 000 henkilöä arkivuorokaudessa, ja matkustajamäärien on ennustettu kasvavan yli sataan tuhanteen vuonna 2040 mennessä. Miten yli kaksinkertaista määrää käyttäjiä pystytään palvelemaan tulevaisuudessa, jos linjalla ei nykyiselläänkään ole riittävästi kapasiteettia?

Pikaraitiotiellä lisää kapasiteettia

Matkustajamäärän kasvamisen tueksi bussilinja 550:n eli Jokerin pohjalta tullaan rakentamaan pikaraitiolinja. Pikaraitiolinjan vaunuihin mahtuu 2-3 kertaa enemmän matkustajia kuin nykyisiin linjan 550 busseihin. Tärkeä huomio on myös Raide-Jokerin nopeus; tavoitteeksi on asetettu 25 km/h keskimääräinen nopeus, kun se esimerkiksi Helsingin ratikoilla on 14 km/h.

Tavoitteet Raide-Jokerilla ovat korkeat, joten miten pystytään varmistamaan, ettei matkustajan tarvitse tulevaisuudessa kokea olevansa ylikuormitetun linjan vietävinä? Tähän on otettu tueksi simulointimallit. 

Kuva 1. Suunnitteluratkaisujen toimivuutta on tarkasteltu simulointien avulla. Kuva Ramboll Finland 

Mahdollisia tulevaisuuden tilanteita simuloimalla pystytään tarkastelemaan erilaisia skenaarioita ja niiden vaikutuksia kapasiteetin riittävyyteen sekä linjan keskimääräiseen nopeuteen. Vissim- ja OpenTrack-ohjelmien avulla Raide-Jokerin ajoaikaa pystytään tutkimaan hyvin yksityiskohtaisesti, huomioiden esimerkiksi matkustajien nouseminen kyytiin ja poistuminen kyydistä sekä liikennevalojen ja muun liikenteen aiheuttamat viiveet (kuva 1). Matkustajamääriä lisäämällä tai vähentämällä voidaan simuloimalla nähdä suora vaikutus linjan ajoajassa pysäkiltä toiselle.

Raide-Jokerilinjan tarkastelujen lisäksi simulointeja on hyödynnetty Huopalahden ja Itäkeskuksen terminaalialueilla. Terminaalitarkasteluilla on saatu varmistettua suunnitelmien toimivuus sekä saatu suuntaviivoja niiden jatkojalostamiseen (kuva 2). 

Kuva 2. Terminaalin simulointimalli. Kuva Ramboll Finland

Tehtyjen liikennesimulointien avulla suunnitteluratkaisuja on pystytty optimoimaan ja yksityiskohtien vaikutusta kokonaisuuteen on pystytty huomioimaan. Kirjoitushetkellä linjan simulointityö on käynnissä, ja arviot linjan keskinopeudelle varmistuvat lähiaikoina.

Yleistä Raide-Jokerista

Raide-Jokeri on pikaraitiolinja, joka rakennetaan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille. Raitiolinjan suunnittelu toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat on integroitu yhteiseksi organisaatioksi. Ramboll Finland Oy:n lisäksi Raide-Jokerin suunnitteluryhmittymään kuuluvat Sitowise Oy ja VR Track Oy. Urakoitsijana toimivat YIT ja VR Track.

Ramboll on mukana Raide-Jokerin suunnittelussa liikenne-, liikennevalo-, katu- ja kuntatekniikka-, katuympäristö-, valaistus-, geotekniikka- sekä ratasuunnittelun, ympäristövaikutusten ja taitorakenteiden osalta. Lisäksi Ramboll on ollut mukana varikoiden rakenne-, LVI-, sähkö-, geo- ja paloteknisestä suunnittelusta sekä tietomallikoordinoinnista.

Simulointimallia on ollut rakentamassa useita eri henkilöitä Ramboll Finlandilta hankkeen eri vaiheissa. Uusimmista simuloinneista ovat vastanneet liikennesuunnittelijat Sami Iikkanen ja Kalle Syrjäläinen, joista kummallakin on usean vuoden kokemus erilaisista simuloinneista.

Tekstin kirjoittaja toimii Ramboll Finland Oy:n Älykkään kaupunkiliikenteen projektipäällikkönä, ja seuraa Raide-Jokerin suunnittelun ja toteutuksen etenemistä mielenkiinnolla.



Teksti: Anne Jokiranta

Lisätietoja:
Raide-Jokeri: http://raidejokeri.info/
Ramboll Finland Oy: https://fi.ramboll.com/

Marraskuun Nuori Osaaja: Arttu Kantonen

Kuka olet ja mikä on osaamisalasi?
Olen Arttu Kantonen, 24 vuotias rakennusinsinööri Lapin AMK:sta Rovaniemeltä. Opiskelujen myötä päädyin Rovaniemeläiselle Suomen Kuntotekniikka Oy:lle kesätöihin 2016. Syksyn tullen

työnteko jatkui opintojen ohella ja 2017 keväällä valmistumisen myötä juurien vetäessä Keski-Suomeen avattiin Kuntotekniikalle toimipiste Jyväskylään. Omiin työtehtäviini on alusta asti kuuluneet monipuoliset infraomaisuuden kunnonhallinnan tehtävät lukuisien projektien muodossa. Projektien myötä ovat tulleet tutuiksi mm. kuntotiedon kerääminen maastossa, paikkatiedon kanssa työskentely, korjausvelkalaskenta ja kunnostustoimenpiteiden alustavat suunnittelut. Luonnollisesti työskennellessä kunnonhallinnan parissa on myös elinkaariajattelumalli osana osaamisalaani.

Miten tulit valinneeksi opiskelualasi, mikä innosti lähtemään tälle alalle?
Rakennusalalle päädyin maatalouden parissa vietetyn lapsuuden myötä heränneen konkreettisen tekemisen tarpeen myötä. Lukion jälkeen AMK tuntuikin luontevalle valinnalle yliopiston sijaan ja rakennusala itseä kiinnostavalle. Suuntautumisen osalta valinta ei ollut aivan yhtä selkeä, joten päädyinkin käymään suuntaavat opinnot niin talonrakentamisen kuin infrapuolen osalta. Kuntotekniikalle päädyin luokkalaisen ja silloisen Kuntotekniikan työntekijän houkuttelemana.

Minkälaisia projekteja työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Hektisen ja toistaiseksi lumettoman ”talven” myötä työpöydälläni odottaa Paraisten marraskuussa kerätty kuntokartoitusmateriaali kunnan katujen osalta. Yleensä tähän aikaan vuodesta on vastaavat projektit viimeistelyä vaille taputeltu odottamaan ensi kevättä tai mahdollisia lisätöitä. Projekti onnistuttiin laittamaan alulle poikkeuksellisen nopealla aikataululla.

Paraisten projektin lisäksi talvea vasten pöydällä odottaa kelipalvelun tuomat tehtävät. Tiestön kunnonhallinnan projektien sijoittuessa pitkälti kesäaikaan, on Kuntotekniikka Oy tehnyt aluevaltauksen kelitiedon palveluntuottajana pääasiassa ylläpidon tarpeisiin, joka täyttää hyvin talveksi hiljenevää kunnonhallinnan projektikantaa. Kelitiedon tuottaminen lähti liikkeelle 2016 kelisensoreiden pilotoinnin parissa yhteistyössä Jyväskylän ja Turun osalta. Sittemmin palvelun kehittyessä on asiakkaina myös Helsinki ja uusimpana Rovaniemi. Omalla työpöydälläni tämä tarkoittaa tällä hetkellä Jyväskylän palveluun liitettävien sadantamittareiden asennustöitä.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Kokemusta karttuu päivä päivältä enemmän ja nykyisen maailman menon myötä täytyy olla aina valmis oppimaan uutta ja sopeutumaan tilanteeseen jatkuvan kehityksen mukana. Ollessani varsin nuori kunnonhallinnan konsultointiin painottuneen yrityksen toimissa, henkilökohtaisena kehitystä vaativana ominaisuutena voisin pitää omaa rohkeutta esiintyä ammattilaisena. Löydän itseni usein antamassa tilaa vanhemmille/kokeneemmille tekijöille vaikka oma kokemukseni olisi ko. asiassa vahvempi. Toki tilaa täytyy antaa, mutta omaa tila tulee myös ottaa haltuun. Tässä varmasti helpottaa ajan kanssa karttuva kokemus, mutta myös asenne vaatisi pientä viilaamista omalla kohdallani.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Vastapaino työelämälle löytyy kotoa luontevasti kahden pojan myötä. Noin 2,5- ja puolivuotiaat pojat pitävät omilla touhuillaan ajatukset pääasiassa poissa työasioista. Omiakin vastapainoja työnteolle löytyy kiinnostuksen muodossa moottoripyöriin, jollaista ei kuitenkaan tällä hetkellä tallista löydy. Lisäksi oma mieli lepää erilaisten käsitöiden parissa. Aina löytyisikin jotain korjattavaa tai askarreltavaa.

Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille
Rakennusala itsesään ja koulutus tarjoavat erittäin laajan kirjon erilaisia mahdollisuuksia. Ensimmäinen paikka ei välttämättä ole se oikea, mutta luulen, että jokaiselle alasta vähänkään kiinnostuneelle löytyy oma mielekäs paikkansa. On se sitten suunnittelijana, työnjohtajana, työmaainsinöörinä tai konsulttina, miksei jopa yrittäjyyden puolelta. Mahdollisuuksia on tosiaan monia. Pelkällä sosiaalisella ja työtä vieroksumattomalla asenteella pääsee pitkälle. Virheistä oppii ja kysymällä saa lisätietoa! 😊

Lokakuun Nuori Osaaja: Valtteri Brotherus

Kuka olet?

Olen 30-vuotias ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun yliopistosta. Valmistuin viitisen vuotta sitten vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnasta, jonka jälkeen muutin Helsinkiin tutuksi käyneestä synnyinkaupungistani Oulusta. Päädyin kymmenisen vuotta sitten opiskelemaan ympäristötekniikkaa, koska olin kiinnostunut ympäristöasioista, ja insinööriala laajoine työmahdollisuuksineen houkutteli minua; en oikeastaan tiennyt vielä miksi haluan ”alkaa isona”.

Diplomityöni kynnyksellä olin vielä suuntautumassa vesihuoltosuunnitteluun, mutta eräs opettajistani vinkkasi minulle aiheesta nimeltään tietomallinnus, joka oli jo siinä vaiheessa kuuma peruna rakennusalalla. Tutkin aihetta hieman itsekseni, kiinnostuin siitä yhä enemmän, ja muutaman mutkan kautta päädyin opiskelukaverini kautta tekemään diplomityötä rakennusalan yritykseen, jossa työskentelin valmistumiseni jälkeen lähes diplomityöaihettani vastaavissa tehtävissä pari vuotta ennen WSP:lle siirtymistäni.

Miten ala on muuttunut oman urasi aikana? Mitkä ovat mielestäsi alan "uudet tuulet", mitä muutoksia tapahtuu 10 vuoden sisällä?

Vajaassa viidessä vuodessa ei toki kovin mullistavaa sinänsä ole ehtinyt tapahtua, mutta omassa työssäni olen huomannut ainakin sen, että asenteet tietomallinnusta ja ylipäänsä uusia digitaalisia työtapoja kohtaan ovat muuttuneet. Muutamia vuosia sitten tietomallinnukseen suhtauduttiin vielä hieman naureskellen ja epäluuloisesti, mutta pikkuhiljaa asenteet ovat muuttuneet rakentavampaan suuntaan.

Tietomallinnusta taidetaan pitää jo melko yksimielisesti yhtenä uutena tuulena alalla, mutta näkisin että ylipäänsä digitalisaatio hivuttautuu rakennusalalle kohtuullista vauhtia, eli erilaiset digitaaliset ratkaisut valtaavat päivittäistä työntekoa pikkuhiljaa. Se vaihtelee toki paljon, mitä digitaalisuus eri toimijoille tarkoittaa, mutta uskoisin että ihan jokaisella toimijalla digitalisaatio tulee muuttamaan päivittäistä tekemistä, toivottavasti toki fiksumpaan ja muutenkin parempaan suuntaan!

Toisena asiana näkisin yleisemmin rakennusalalla ympäristönäkökulmien korostumisen. Rakennettu ympäristö kohtaa tulevaisuudessa poikkeuksellisen kovia olosuhteita ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntymisen seurauksena, ja samalla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä ei olisi pahitteeksi pyrkiä pienentämään. Suomalaisilla rakennusalan tekijöillähän on kokemusta ja huippuosaamista arktisessa rakentamisessa, mutta seuraava haaste olisi mukautua rakentamaan muuttuvaa tulevaisuutta varten.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Virtuaalisesti työpöydälläni on jo pian parin vuoden ajan ollut Kruunusillat-projekti, jonka tietomallikoordinaattorina olen toiminut WSP:n suunnittelutoimeksiannossa. Sen lisäksi olen mukana joissain pienemmissä suunnitteluprojekteissa erilaisissa tietomalliasiantuntijatehtävissä. 

Toinen pitkäaikaisempi projektini on WSP:n Novapoint-suunnitteluohjelmiston pääkäyttäjänä toimiminen, joka itse asiassa seurasi minua jo edelliseltä työnantajaltani asti. Pääkäyttäjänä vastuullani ovat ohjelmiston käyttäjien päivittäiset ongelmatilanteet, yhteydenpito ohjelmistotukeen, sekä ohjelmiston ylläpito käyttäjäorganisaation näkökulmasta.

Viime kuukausien aikana työpöydälleni on hivuttautunut myös joitain mielenkiintoisia WSP:n sisäisiä kehitysprojekteja, joissa olen päässyt soveltamaan aiemmin työssä oppimaani osaamista uusilla tavoilla. Toisin kuin suunnitteluprojekteissa, näissä en ole aivan varma, miltä lopputulos tulee näyttämään, mutta odotan innolla konkreettisia tuloksia näistä kehitysprojekteista.

Konkreettisesti työpöydältäni löytyy tällä hetkellä tietenkin Kärppälogolla varustettu kahvikuppi sekä perintönä saatu koriste-esine. 
 

WSP suunnittelee raitiotieyhteyttä Sompasaaresta Kruunuvuorenrantaan Kruunusillat-projektissa, jossa Brotherus on toiminut tietomallikoordinaattorina.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Tässä vaiheessa työuraa ylipäänsä erilaista työkokemusta on ainakin hyvä päästä kartuttamaan, ja sitä kautta oppimaan kokeneemmilta tekijöiltä parhaita käytäntöjä. Toivon, että pääsen jatkossakin suunnitteluprojektien kautta oppimaan eri tekniikkalajien asiantuntijoilta heidän omaa työtänsä koskevia teknisiä yksityiskohtia, jotta ymmärtäisin paremmin suunnitteluhanketta kokonaisuutena.

Rakennusalalla työskentelevänä minulta puuttuu työhistoriasta yksi melko keskeinen seikka, eli työmaalla työskentely. Koska olen tähänastisen urani tehnyt pelkästään suunnittelutoimistoissa, olisi hyvä saada kokemuksia myös sieltä, missä rakentaminen konkreettisesti tehdään. Tällä hetkellä tosin nykyiset työtehtäväni innostavat sen verran paljon, että en usko ihan heti loikkaavani rakennusalan sisällä toiselle sektorille.

Ohjelmistoasioiden kanssa työskentelevänä olisi myös hyvä osata IT-asioita hieman perusasioita syvemmältä. Työn kautta olen päässyt jonkin verran oppimaan niitä, mutta ei olisi pahitteeksi opetella hieman kurkkaamaan sinne ohjelmiston ”konepellin” alle, että miten kaikki toimii siellä.

Mitkä ovat ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joiden avulla olet päässyt urallasi tähän pisteeseen?

En ole varma, onko tämä varsinaisesti henkilökohtainen ominaisuus, mutta olen melko vakuuttunut, että opiskeluaikojen kilta- ja muu järjestötoiminta-aktiivisuus on ainakin antanut melko arvokkaita kokemuksia nykyisiin työtehtäviini. Vaikkei sitä äkkiseltään kuvittelisi, että vajaan viikon kestävän biletysreissun järjestäminen bussilastilliselle Teekkareita opettaisi töissä tarvittavia taitoja, huomaan silti toistuvasti tekeväni samankaltaisia tehtäviä töissä, mitä aikanaan sini-puna-keltaisissa Ympin haalareissa. Kokemusten lisäksi sain kiltatoiminnassa monia kavereita, joista on muiden hupien ohella ollut iloa työelämässäkin.

Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille. 

Vaikka rakennusalalla voi olla negatiivinen julkikuva monien epäonnistuneiden hankkeiden uutisoinnin myötä, on tämä ala työntekijälle mielestäni erittäin mielenkiintoinen, ja tarjoaa mahdollisuuksia soveltaa työtehtäviä vastaamaan omia intohimojen kohteita.

Yhtenä omana punaisena lankanani töissä olen pitänyt sitä, että pyrin välttämään viimeiseen asti uusista jutuista kieltäytymistä siksi, että ”en uskalla” tai en ole varma, osaanko jotain täydellisesti. Lievälle epämukavuusalueille heittäytyminen on ainakin tähän mennessä tuonut itselleni todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia töissä, vaikka alussa onkin saattanut jännittää tai epäilyttää, että mitä tästä nyt tulee.

Tervetuloa alalle! 😊

Syyskuun Nuori Osaaja: Aiju Heinonen

Aiju Heinonen on 27-vuotias diplomi-insinööri, joka työskentelee Sitowisellä nuorempana suunnittelijana kaupunkitekniikkaosastolla. Aiju valmistui diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta syksyllä 2017, jossa hän luki pääaineenaan liikenne- ja tietekniikka. Liikenne- ja tietekniikka kiinnosti Aijua sen yleismaailmallisen luonteensa takia: kaikilla on siihen mielipide ja hän halusi päästä syventämään omaa osaamistaan sen parissa. Erityisesti kaupunki- ja infrarakentaminen on ollut Aijun sydäntä lähellä opinnoista lähtien.

Alan töiden pariin Aiju pääsi vahvasti mukaan jo opiskelujen aikana. Opiskelujen ohessa Aiju työskenteli ensin Aalto-yliopiston tietekniikan laboratoriossa pari vuotta, minkä jälkeen toimi ylläpitoinisnöörinä katuylläpidon tilaajana Helsingin kaupungilla 1,5 vuotta ennen diplomityönsä tekemisen aloittamista. Yhden kesän hän työskenteli myös Helsingin kaupungin liikennesuunnittelussa. Opintojen aikana hankittua työkokemusta Aiju pitää arvokkaana ja kokee, että työnteko tuki opintoja sekä toisin päin. Hän on sekä opiskelijana että vastavalmistuneena päässyt jo monipuolisiin työtehtäviin ja kokenut sen erityisen antoisaksi.

Aiju teki diplomityönsä bitumikaterouheen hyödyntämisestä asfaltin raaka-aineena, toisin sanoen hän tutki sitä, voitaisiinko kattohuopajätteestä jalostettua tuotetta hyödyntää asfaltin tekemisessä. Työssä todettiin, että bitumikaterouhe toimii asfaltin raaka-aineena laboratoriotutkimusten mukaan hyvin ja sitä hyödyntämällä pystytään vähentämään tuoreen bitumin määrää. Käytännön kokemukset ovat vielä suppeita, sillä Suomessa koekohteita on tehty vasta muutamia vuosina 2014-2017, mutta ulkomailla bitumikaterouheen käyttö on jo levinnyt laajemmalle ja on saatu hyviä kokemuksia käytännössä. Uusiomateriaalien käyttöönotto tuppaa Suomessa olemaan aina hieman pitkän tien päässä, mutta Aiju suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti ja näkee, että materiaalien uusiokäytön ja ympäristön kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että bitumikaterouheen käyttö yleistyisi.

Diplomityön tekeminen mielenkiintoisesta ja äärimmäisen ajankohtaisesta kiertotalousaiheesta oli Aijusta itsestään jo hyvin palkitsevaa, ja auttoi jaksamaan välillä puuduttavalta tuntuvan kirjoitustyön tekemisessä. Diplomityö lisäksi palkittiin Insinööritieteiden korkeakoulun dekaanin myöntämällä kannustuspalkinnolla ja työstä on julkaistu kaksi lehtijuttuakin.

Asfalttinäytteet ja tutkimusmenetelmät tulivat tutuiksi diplomityötä tehdessä

Valmistumisensa jälkeen Aiju aloitti nykyisessä työpaikassaan Sitowisellä, jossa hän on jo nuorena osaajana päässyt mielenkiintoisiin ja monipuolisiin hankkeisiin. Kaupunkitekniikkaosastolla on hyvä henki ja hänet on otettu hyvin porukkaan mukaan. Hyvässä työpaikassa saa haastaa itsensä, oppia lisää ja on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Sitowisen kaupunkitekniikan osastolla tehdään lisäksi eri ammattialueiden sisällä paljon yhteistyötä kuten maisemasuunnittelun ja vesipalveluiden kanssa. Tiiviissä yhteistyössä oppii!

Aijun työpöydältä löytyy tällä hetkellä projekteihin liittyviä asiakirjoja, suunnitelmaluonnoksia sekä välipalahedelmiä. Työpöytänsä ääressä Aiju tekee mm. Suomenlinnan raittien peruskorjauksen suunnittelua sekä Peuraniityn katu- ja rakentamissuunnittelua (Espoo).

Omiksi vahvuuksikseen Aiju luettelee oma-aloitteisuuden, kyvyn oppia ja soveltaa oppimaansa sekä teknisen kiinnostuksen esimerkiksi uusista ohjelmistoista. Itseään Aiju kuvailee avoimeksi, iloiseksi ja sosiaaliseksi – ja kokee, että näiden luonteenpiirteiden avulla on myös työura edennyt, sillä edellisestä työpaikasta on vinkattu seuraavaan, kun on hoitanut hommansa hyvin ja suhtautunut asioihin positiivisesti.  Kunnianhimoisesti Aiju toteaa, ettei tietenkään voi olla millään osa-alueella valmis ja haluaisikin kehittää itseään jatkossa oman ammattiosaamisen lisäksi erityisesti ohjelmien ymmärtämisessä. Hän ei tyydy vain siihen, että ohjelmaa osaa käyttää rutiininomaisesti, vaan hän haluaa oppia uusia tapoja tehdä tuttuja asioita työn tehostamiseksi ja sitä kautta kehittyä ohjelman käyttäjänä.

Verkostoitumisen Aiju aloitti monipuolisesti jo opiskelujen aikana. Hän suoritti oman sivuaineensakin arkkitehtuurin puolelta (yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu), minkä lisäksi hän suoritti myös muita kursseja, jotka eivät suoraan liittyneet omaan alaan kuten maanmittauspuolen opintoja. Näiden kurssien ja opintojaksojen aikana tutustui monipuolisesti ihmisiin ja oma ammatillinen verkosto kasvoi.  Laaja-alaista opiskelua Aiju suosittelee myös kaikille opiskeleville tai niitä suunnitteleville. Koko opiskelujen ajan Aiju oli myös aktiivisesti mukana Teekkarispeksissä (opiskelijateatteri), jossa tutustui ja verkostoitui hyvinkin poikkitieteellisesti ja näihin speksituttuihin on törmännyt usein myös työelämässä. Kannattaa siis verkostoitua laajasti omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti, kaikesta on hyötyä! Nykyisin ammatillinen verkosto laajenee alan ammattitapahtumien ja työprojektien kautta.

Aiju hakee vastapainoa työlle tapaamalla vapaa-ajalla ystäviä mm. teatterin tai elokuvien parissa sekä urheilemalla ja koiran kanssa harrastamalla. Ja jos/kun aikaa jää tekee Aiju myös käsitöitä ja lukee kirjoja. Kesäisin ja syksyisin mökkeily ja marjastaminen ovat myös asioita, joista Aiju nauttii erityisen paljon.

Kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille Aiju lähettää seuraavat terveiset: Tulkaa rohkeasti mukaan, todella mielenkiintoinen ala! Olkaa aktiivisia ja iloisia, sillä pääsee pitkälle.

Nuoret Ammattilaiset näkyvästi esillä Kuntatekniikan päivillä

Kesäkuiset kuntatekniikan päivät olivat onnistunut kokemus myös SKTY:n Nuorten Ammattilaisten näkökulmasta. Nuoret Ammattilaiset olivat aktiivisesti järjestämässä päiviä, minkä lisäksi päivillä pääsi kuulemaan uudet tuulet kuntakentästä ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa.

Torstai-iltana get together- tilaisuudessa Tallinnan kansalliskirjastolla Nuoret Ammattilaiset jakoivat kaksi palkintoa aktiivisimmille Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset facebook –sivuston sometykkääjille. Palkinnot menivät etuoikeutetusti Mikko Leppäselle (Ramboll Oy) sekä Jari Marjetalle (Suomen Kuntotekniikka Oy). Molempien herrojen tykkäyssormi toimii aktiivisesti facebook-sivustomme julkaisujen kohdalla, vaikeampaa on löytää julkaisua, joista he eivät ole tykänneet kuin toisin päin.

Vuoden tykkääjät: Mikko Leppänen ja Jari Marjeta. Jari Marjeta oli estynyt hakemaan palkintoa, joten palkinnon Jarille myöhemmin toimitti Jarin oikea käsi Antti Hirvonen. Huhu kertoo, että molemmat palkintopeukut olivat tallessa vielä perjantainakin. Kuva Simo Kesti.

Seksikäs kuntatekniikka – oman hännän nostamista ja parempaa viestintää

Perjantai-iltapäivänä Nuoret Ammattilaiset järjestivät paneelin aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Kuntatekniikka ei kohta kiinnosta enää ketään – Miten alan tulisi uudistua? Paneelissa keskustelemassa olivat Marika Kämppi, Milla Lötjönen ja Eero Kauppinen. Marika toi paneeliin osaamista kuntasektorin monesta eri kolkasta, sillä hänelle on työkokemusta kertynyt useista kuntien ja kaupunkien toimialoista (mm. kaupunkiympäristö, joukkoliikenne, vesi- ja jätehuolto). Milla tiedonhallinnan ammattilaisena ja hieman erilaisella maantieteilijä taustallaan toi paneeliin oman näkemyksensä kuntatekniikan kehityksestä ja merkityksellisyydestä. Tuoreimpia näkemyksiä paneeliin antoi Eero Kauppinen, joka ennen paneelia kuvaili itseään intohimoiseksi diplomi-insinööriksi, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista ja liikkumisesta. Paneelissa mukana oli myös professori Pentti Murole, joka liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kiistattomana kunkkuna antoi osuvia kommentteja panelistien puheenvuoroihin. Lari Siren SKTY Nuoret Ammattilaiset ydintiimin jäsen juonsi paneelin rohkeasti kyseenalaistaen perinteisiä näkemyksiä.

Panelistit (vas. Marika Kämppi, Eero Kauppinen ja Milla Lötjönen) työssään. Kuva Simo Kesti.

Seksikäs kuntatekniikka paneelin aiheena herätti jo ennen paneelia keskustelua siitä, onko seksikäs sanaa syytä liittää aiheeseen ollenkaan väärinkäsitysten aiheuttamisen takia. Paneelilla haluttiinkin virittää keskustelua, herättää tunteita ja korostaa nimenomaan sitä, että nyt ei keskustella seksuaalisesta viehätysvoimasta, vaan erityisesti kuntatekniikan houkuttelevuudesta, kiehtovuudesta ja trendikkyydestä. Tärkeästä aiheesta keskusteltiin paneelissa pilkesilmäkulmassa ja vaikka panelistien ilmeet välillä olivatkin vakavat, myös nauru raikasi salissa.

Paneelin yleisöä myös osallistettiin paneeliin kysymällä heidän mielipiteitään värikoodattujen lappujen perusteella: insinöörin sininen osoitti vastaajan olevan samaa mieltä väittämän kanssa, punainen taas erimieltä. Yleisöltä kysyttiin mm. saadaanko parhaan osaajat houkuteltua alalle ja yllättävän iso osa yleisöstä oli myös sitä mieltä, että emme saa parhaita osaajia alallemme tällä hetkellä. Kilpailu osaajista on siis kovaa.

Yleisö pääsi antamaan mielipiteensä polttavimpiin kysymyksiin. Kuva Simo Kesti

Paneelissa nousi selvästi esille, että kuntatekniikka on kyllä houkuttelevaa ja me alan osaajat teemme todella hienoja ja mielenkiintoisia asioita. Vika onkin ennemmin markkinoinnissa ja viestinnässä: meidän tulisi tuoda alan osaamista enemmän esille ja olla rinta rottingilla saavutuksista. Tekemämme työ on merkityksellistä ja hienoa, kuntatekniikan ei pitäisi missään nimessä olla itsestäänselvyys. Mutta ei kuntatekniikkaa kukaan muu nosta jalustalle, jos emme sitä tee itse. Viestintä ei ole ollut kuntatekniikan ammattilaisten ydinosaamista ja siihen tulisi selvästi kiinnittää huomiota. Sosiaalista mediaa pitäisi käyttää laajemmin ja paremmin. Viestintäkanavan lisäksi tyyli on tärkeää, sillä viestinnän tulisi olla aktiivista, nopeaa ja ytimekästä, ihmiseltä ihmiselle. Tällä hetkellä kerrotaan ”vanhusten juttuja vanhusten tyylillä” (toim. huom. suora lainaus paneelista, ei ikäsyrjintää). Nykyään hienojen infrahankkeiden sijaan kiinnostavat tarinat ja erityisesti henkilöt hankkeiden taustalla: sekä itse tekijät että loppukäyttäjät. Viestintää omasta tekemisestä pitäisi kehittää kokoajan, sillä viestintää on asioista kertominen etukäteen, jälkikäteen tehtävä viestintä on aina selittelyä.

Esille nousi myös alan kansainvälisyys tai ennemminkin sen puute. Alaan liittyvää tutkimusta tehdään liian vähän ja usein diplomityöt, jotka ovat tutkimuksen alin taso, ovat niitä joilla osaamista viedään maailmalle. Näiden lisäksi tarvittaisiin myös korkeampitasoista tutkimusta. Ala kaipaisi ehdottomasti suomalaisen osaamisen vientiin yhteistyötä ja yhteistä alan puhemiestä/-naista, joka nostaisi alan imagoa ja veisi osaamista maailmalle.

Kiitos kaikille kuntatekniikan päiville ja paneeliin osallistujille. Nostetaan yhdessä kuntatekniikka jalustalle!

Paneelin jälkeen kahvin kanssa tarjolla oli SKTY Nuoret Ammattilaiset tarjoama avec kurkunkostukkeeksi. Kuva Simo Kesti.

Elokuun Nuori Osaaja: Emeliina Kortesniemi

Kerro hieman itsestäsi; Kuka olet ja missä työskentelet tällä hetkellä?

Olen 23-vuotias kuudennen vuoden teekkari Tampereelta. Pääaineenani on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena infrarakentaminen. Olen työskennellyt nyt hieman yli vuoden Civilpointilla opiskeluiden ohella. Pääasiassa työskentelen tukipalveluissamme ohjelmistoasiantuntijana, jossa autan lähinnä Trimble Novapointiin liittyvissä kysymyksissä. Työskentelen myös paljon Trimble Quantm -ohjelmiston kanssa, sillä toimin sen tuotevastaavana. Tätä kautta olen päässyt tutustumaan mielenkiintoisten asiakasprojektien parissa työskentelyyn.

Minua on aina kiinnostanut rakennettu ympäristö. Civilpointille tulin töihin, sillä uskon, että täällä alaan saa erilaisen näkökulman. Tukipalveluissa arkipäiväämme on ratkoa ohjelmistoihin ja tietomallinnukseen liittyviä asioita.  


Mitkä ovat ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joiden avulla olet päässyt urallasi tähän pisteeseen?

Kiinnostus infra-alaa ja ohjelmistoja kohtaan ovat varmasti olleet avainasemassa. Luulen myös, että uteliaisuus, periksiantamattomuus ja oma-aloitteisuus ovat auttaneet asioiden selvittämisessä ja ratkomisessa. Asiakaspalvelutehtävässä tärkeänä ominaisuutena on tietysti myös asiakaspalveluhenkisyys.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Yritän hakea tasapainoa tekemällä asioita, jotka muistuttavat mahdollisimman vähän työnteosta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaiset harrastukset sekä läheisten kanssa ajan viettäminen. Olen aina tykännyt todella paljon matkustelemisesta ja viime aikoina olenkin tehnyt usein viikonloppureissuja, jotka tuovat mukavasti vastapainoa arkeen.

 

Viltsu on hiljainen, mutta hyvä kuuntelija.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Suurin työpöydältäni löytyvä yksittäinen projekti on tällä hetkellä diplomityö, jota teen Quantm -ohjelmistoon liittyen. Quantm on teiden ja ratojen linjausvaihtoehtojen optimointiin tarkoitettu työkalu. Tutkin diplomityössäni Quantmin soveltumista Suomen markkinoille. Muut työtehtäväni liittyvät tällä hetkellä vahvasti tukipalveluihimme. Teen ja päivitän säännöllisesti esimerkiksi ohjeita, joita julkaistaan tukiportaalissamme. Konkreettisista asioista työpöydältäni löytyy kynien ja muistilappujen lisäksi Viltsu.

Mitkä ovat yrityksenne mielenkiintoisimmat nykyiset/lähimenneisyyden projektit, jossa olette mukana tai minkälaisia palveluja tarjoatte alan eteenpäin viemiseksi?

Mielestäni yksi kiinnostavimmista lähimenneisyyden projekteista on Trimble Quantmin pilottiprojekti. Pilottiprojektissa pyrittiin löytämään Trimble Quantm -ohjelmistoa hyödyntäen laskennallinen optimigeometria noin seitsemän kilometrin mittaiselle tieosuudelle. Laskennallisesti saatuja tuloksia verrattiin jo aiemmin tehdyn yleissuunnitelman tuloksiin. Pilottiprojektissa saatiin ohjelmistoa käyttäen pitkälti samankaltaisia linjausvaihtoehtoja kuin mitä asiantuntija-arvioiden perusteella oli saatu.

Yrityksellämme on tälläkin hetkellä meneillään monia kiinnostavia projekteja. En uskalla niitä avata tässä sen enempää, mutta toivottavasti kuulette niistä tulevaisuudessa lisää. Monissa projekteissamme ja muutenkin toimintamme tavoitteena on alan kehittäminen ja sen eteenpäin vieminen.

Terveiset kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille.

Kannattaa ehdottomasti hakeutua alalle! Ala on täynnä mielenkiintoisia hankkeita ja vaihtelevia työtehtäviä. Alalla riittää varmasti töitä tulevaisuudessakin.

 

Suurin suomalainen rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimisto

Nuorten Ammattilaisten yhteistyökumppaneistamme seuraavana on esittelyvuorossa Sitowise Oy. Sitowise on 1300 hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntija- ja digitaaliset palvelut saman katon alta. Nykyinen Sitowise on syntynyt vuoden 2018 alussa Wise Group Finland Oy:n ja Sito Oy:n yhdistyessä. Samalla yritysestä on tullut suurin suomalaisomisteinen rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimisto, kaupunkiseutujen monialahankkeiden johtava osaaja sekä tiedolla johtamisen ja tietomallintamisen edelläkävijä.

Pitkän linjan sitolainen

Nuoret ammattilaiset pääsivät tällä kertaa kaupunki- ja liikenne –toimialan toimialajohtajaa Elina Väistön juttusille. Väistö on vuonna 2005 valmistunut liikennetekniikan diplomi-insinööri Espoosta. Sitowisessä ja sen edeltäjissä Elina on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien. Hän aloitti silloisessa Sito-Konsulteissa tuntiteekkarina opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen urapolku on kulkenut suunnittelijasta ja pienten hankkeiden projektipäälliköstä liikenneosaston osastopäälliköksi ja siitä aina kaupunki- ja liikennetoimialan toimialajohtajaksi.  

Merkittäviä kaupunkikehityshankkeita ja digitaalisuutta


Sitowisen vahvuudeksi Väistö mainitsee laaja-alaisen osaamisen. Parhaiten monipuolista asiantuntijuutta pääsee näyttämään haastavissa kaupunkikehityshankkeissa. Viime aikaisista projekteista voidaan mainita mm. Tapiolan Feenix, Verkkosaari, Kalasataman REDI ja Pasilan Tripla. Väistö itse on mukana Kruunusillat- ja Raide-Jokeri -hankkeissa.

SitoWise Oy on mukana Helsinkiin ja Espooseen suunnitteilla olevassa raidejokerissa. Raidejokerin rakennustyöt alkavat 2019 ja kyytiin pääset 2020-luvun alkupuolella. (kuva Helsingin kaupunki).

 

”Sitowisessä toiminnan jatkuva kehittäminen on avainasemassa. Jokapäiväisessä perussuunnittelussakin koitamme löytää uusi ratkaisuja tai mahdollisuuksia. Palautteen saaminen ja kuunteleminen sekä itsensä kehittäminen ovat asiantuntijuutemme kehittämisen keskiössä” Väistö kertoo.

Kruunusillat -hanke yhdistää 10 km raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Samalla se luo uuden reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille, SitoWise on vahvasti mukana hankkeessa. (kuvaaja/kuvalähde:Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects)

Isommassa mittakaavassa Sitowise haluaa olla kehittämässä koko alaa. Yrityksen vahvuutena on digitaalisten palveluiden kytkeytyminen osaksi perinteisiä suunnittelupalveluita ja viime vuosina Sitowisessa onkin panostettu vahvasti tietomallinnuksen edelläkävijyyteen. Tästä konkreettisempana esimerkkinä mainittakoon tiestötietojärjestelmän kehitystyö, joka korvaa nykyisen tierekisterin ja mahdollistaa Liikennevirastolle aikaisempaa ajantasaisemmat tiedot väylien kunnosta, käytettävyydestä ja käytöstä.

Muutosten tuulia

Väistöltä kysyttäessä alan muutoksista oman uransa aikana hän muistelee ja toteaa erityisesti liikennesektorin olleen valtavassa muutoksessa viimeisimpien 15 aikana. ”Ilmastopoliittiset tavoitteet sekä kaupunkien strategia kestävien liikkumismuotojen tukemiseksi näkyvät hankepäätöksissä sekä suunnitteluratkaisuissa. Myös käyttäjälähtöisyys ohjaa suunnittelua vahvasti. Eri tietolähteistä saatava datan hyödyntäminen on myös mahdollistanut jopa uusia palveluita, kuten MaaS” Väistö toteaa iloisesti alan kehityksestä.

Entäpä mitä muutoksia tapahtuu 10 vuoden sisällä?

Nyt tehdyillä ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja tarkkaan ei voida ennustaa miten ihmiset liikkuvat esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. Väistön mukaan ilmastopolitiikka tulee jatkossa aina vain entistä vahvemmin ohjaamaan päätöksentekoa. Muun muassa sähköautot ja muut vaihtoehtoiset käyttömuodot tulevat mullistamaan kaupunkiympäristöä ja miten huomioimme niiden tarpeet muun muassa latausinfran osalta suunnittelussa. Samoin yhteiskäyttöisyys – erilaiset yhteiskäyttöpalvelut tulevat lisääntymään ja tätä kautta vaikuttamaan muun muassa pysäköintipaikkatarpeisiin. ”Onko tulevaisuudessa tarpeen omistaa omaa autoa, jos asut tiiviissä kaupunkiympäristössä” Väistö aprikoi? Näitä teknologiapainotteisten uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa tulisi tukea tarpeen mukaan.

Lopuksi Väistö lähettää vielä terveiset kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille. Rakennettu ympäristö koskettaa meitä jokaista joka päivä. Tällä alalla pääsee vaikuttamaan sinunkin arkesi sujuvuuteen!

Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset kiittävät Sitowise Oy:ta saamastaan tuesta ja toivottavat menestystä tuleviin koitoksiin.

Teksti: Kalle Häyrinen

Seksikäs kuntatekniikka – panelistien esittelyt

 

SKTY Nuoret Ammattilaiset järjestävät Kuntatekniikan päivillä 8.6. keskustelupaneelin aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Kuntatekniikka ei kohta kiinnosta enää ketään – Miten alan tulisi uudistua?

Paneelissa keskustellaan kuntatekniikan tilasta, uudistumistarpeesta sekä kyvystä ja halusta uudistua. Kysymme, miksi ala ei vedä riittävästi asiantuntijoita ja opiskelijoita ja sitä miten tähän saataisiin muutos. Pohdimme myös, miksi kuntatekniikan imago on vanhanaikainen, ummehtunut ja epäkiinnostava - ei siis lainkaan seksikäs. Etsimme konkreettisia ratkaisuja ja vastauksia näihin haasteisiin ja kysymme, mistä löydetään tarvittava uudistumisen dynamiikka alalle. Kaivamme esiin myös onnistumisia ja mietimme, miten niiden päälle voisi rakentaa uutta.

Panelisteinamme on kolme kuntatekniikan ammattilaista, joilta löytyy painavaa ja mielenkiintoista sanottavaa aiheeseen.

Marika Kämppi on todellinen kuntatekniikan moniottelija, työkokemusta on kertynyt useista kuntien ja kaupunkien toimialoista (mm. kaupunkiympäristö, joukkoliikenne, vesi- ja jätehuolto). Laaja-alaiset ja haastavat projektit mm. suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja kehittämisessä saavat hänet aina vain uudestaan innostumaan. Vuosien varrella on rakentunut laajat yhteistyöverkostot Kuntaliiton tehtävissä ja erilaisissa luottamustehtävissä mm. Liikenneturvan ja MANK ry:n hallituksissa. Nykyisin Marika toimii Sitowisellä johtavana asiantuntijana hankehallinnan ja kiertotalouden osastolla. Vuoden vaihteesta Marika on vaikuttanut myös Suomen Tieyhdistyksen hallituksessa. 

 

Milla Lötjönen on toiminut useissa rakennetun ympäristön tiedonhallintaan liittyvissä tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan. Vuodesta 2009 asti nykyisessä Sitowisessä työskennellyt maantieteilijä on toiminut vuosien varrella paikkatietokonsulttina, konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden vetäjänä sekä omaisuuden hallinnan palveluista vastaavana. Tiedonhallinnan moniottelija onkin saanut tähänastisen työuransa aikana tehdä töitä monipuolisesti sekä kuntien, valtionhallinnon että yritysten kanssa. Tällä hetkellä Milla toimii Sitowisessä Tietopalveluiden toimialajohtajana.

Eero Kauppinen on vuonna 2017 Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri, joka työskentelee tällä hetkellä liikennesuunnitteluun liittyvissä projekteissa Rambollilla. Eero on työskennellyt Rambollilla kolme vuotta ja on sinä aikana ollut laatimassa erilaisia maankäyttö & liikenne – selvityksiä etenkin raitiotiehen liittyen. Vahvuusalueina ovat kaupunkikehitys, maankäyttö & liikenne, liikenteellisten vaikutusten arviointi ja paikkatieto-analyysit sekä erikoiskuljetukset. Eero kuvailee itseään intohimoiseksi diplomi-insinööriksi, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista ja liikkumisesta. Eero pitää ennen paneelin aloitusta esityksen diplomityöstään ”Raitiotien maankäyttöskenaariot”.

Paneelimme juontaa Lari Siren, joka on myös yksi Nuoret Ammattilaiset ydintiimin kantavia voimia. Lari on kummajainen kuntatekniikan alalla, sillä kovan tekniikan sijaan hän on opiskellut hallintotieteitä pääaineenaan aluejohtaminen. Lari toimii Sipoon kunnassa toimialan kehityspäällikkönä ja onkin luikerrellut insinöörien maailmaan saaden hommat rullaamaan uudella tavalla. Lari tulee varmasti haastamaan panelistejamme ja kertomaan myös omia ajatuksiaan kuntatekniikan kehityksestä.

Kuva: Katri Lehtola/ET -lehti

Paneelin kommentaattorina toimii liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kiistaton kunkku professori Pentti Murole. Omassa blogissaan Pentti ottaa kantaa ajankohtaisiin liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kuumiin perunoihin ja vie omalta osaltaan alaa eteenpäin. Pentti on myös kirjoittanut kirjan suunnittelusta ja ihmisistä sen ympärillä ”Ihmistä ei voi suunnitella - kiveä voi”, jossa kerrotaan kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun tapahtumista lähes kuudenkymmen vuoden ajalta. Penan pitkän ja ansiokkaan kokemuksen ansiosta sanottavaa löytyy aiheeseen kuin aiheeseen.

Paneelimme ei jätä varmasti ketään kylmäksi, tulee kuuntelemaan ja osallistumaan. 

Nähdään Tallinnassa!