Helmikuun Nuori Osaaja: Anna Tienvieri

On aika jatkaa Nuori Osaaja -juttusarjaamme. Helmikuun osaajana esittelemme SKTY:n Nuorten Ammattilaisten puheenjohtaja Anna Tienvieri.


Esittele itsesi ja minkälainen on ollut ammatillinen urasi. 

Olen 31-vuotias diplomi-insinööri Espoosta. Valmistuin Aalto-yliopistosta liikenne- ja tietekniikka pääaineenani vuonna 2012. Tein diplomityöni Lumilogistiikan tehostamisesta kaupungeissa ja työn aikana tutustuin kaupunkien kunnossapitotyöhön ja innostuin siitä. Diplomityön jälkeen sain vakituisen työsuhteen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta ylläpitoinsinöörinä. Olinkin viisi vuotta katuylläpidon tilaajana Helsingin pohjoisilla katualueilla (n.1/3 Helsingistä) ja vastasin mm. talvikunnossapidon kehittämisestä ja allianssiurakkamallin jalkauttamisesta ylläpitoon. Viime joulukuun alusta olen ollut Helsingin liikenne- ja katusuunnittelu palvelussa projektipäällikkönä, vastaten katuhankkeiden suunnitteluttamisesta pääasiassa Helsingin eteläisillä alueilla.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä? 

Minulla on Caloniuksenkadun ja Helsinginkadun katusuunnitteluprojektit käynnissä ja niiden lisäksi kaksi pienempää rakennussuunnittelu kohdetta Helsingissä. Tämän vuoden aikana käynnistän vielä kaksi isompaa suunnitteluhanketta eteläisessä Helsingissä.

Toki työpöydältäni pitää aina löytyä kyniä ja post-it –lappuja. Tällä hetkellä siellä on myös skumppapullon korkeista tehty poro, jonka työkaverini teki joulukoristeeksi minulle.

Työpöydän tärkein elementti :)

Jos saisit muuttaa jotain työssäsi, niin mitä se olisi?

Haluaisin työskennellä hieman moderneimmissa tiloissa, vanha virastorakennus ei ole niin toimiva kaikilla osa-alueilla. Onneksi valoa tunnelin päässä on ja katuympäristön toimialan yhteinen uusi toimitila on rakentumassa parin-kolmen vuoden sisään.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Haluaisin kehittää itseäni projektinjohtajana ja organisoijana.

Lisäksi hankinta-asiat kiinnostavat minua paljon ja edellisessä työssäni mm. urakkakilpailutukset olivat todella mielenkiintoisia. Toivottavasti voin jossakin vaiheessa perehtyä hankintoihin vielä enemmän.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

2,5-vuotias Lyydia-tytär pitää sen verran kiireisenä, että työasiat unohtuvat yleensä aika nopeasti ulko-ovesta sisälle tultaessa eikä toisaalta työpäivät pääse venymään. Pidän myös matkustelusta ja ystävien tapaamiselle pitää varata aikaa.

Olet ollut mukana SKTY:ssä vuosia ja nyt olet toista kautta Nuorten Ammattilaisten puheenjohtaja. Minkälaista toiminta on ollut ja miten tulit mukaan toimintaan? 

Liityin Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY:n vuonna 2012 aloittaessani työt Helsingin kaupungilla ja yhdistyksen aktiivit Ville (Alatyppö) ja Danne (Långström) kysyivät kiinnostaisiko ryhtyä myös toimihenkilöksi. Jo opiskeluaikana olin aktiivinen erilaisissa yhdistyksissä (mm. rakennusinsinöörikillassa) ja ylioppilaskunnassa, joten kauaa ei tarvinnut houkutella. Yhdistyksen toiminnan ja tapahtumien kautta on saanut hyvän ammatillisen verkoston itselleen ja toisaalta saanut esitellä myös omaa osaamistaan mm. kuntatekniikan päivillä muille alan ammattilaisille. Tällä hetkellä vedän yhdistykselle myös Katu2002- suunnitteluohjeen päivitystyötä.

SKTY Nuoret Ammattilaiset perustetiin v. 2016, olen toiminut puheenjohtanana alusta asti. Homma on ollut helppoa, koska mukaan on lähtenyt asiasta innostuneita ja aktiivisia ydintiimiläisiä. Näen että Nuoret Ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa aktivoimaan nuorempia alan ammattilaisia (ja sellaiseksi tulevia) sekä osoittamassa, että kuntatekniikka (ja sen yhdistys) on muutakin kuin ikääntyviä ukkoja.  

Kuntatekniikan kanssa työskennellessä pääsee tutustumaan myös mielenkiintoisiin innovaatioihin, kuten lumensulatuslauttaan Oslossa.

Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille.

Olen itse saanut työskennellä todella laaja-alaisissa tehtävissä ja jo vastavalmistuneena ”untuvikkona” annettiin iso ja laaja vastuu, jota kautta on pystynyt oppimaan koko ajan lisää ja tekemään monipuolisia tehtäviä. Kuntatekniikka ei kuulosta kovin seksikkäältä tai houkuttelevalta nimenä, mutta yksikään päivä sen parissa työskennellessä ei ole samanlainen ja arkisiin monien ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin pystyy itse vaikuttamaan.

Kuvat: Anna Tienvieri

 

Investointien hallinta on kehittämisen aallonharjalla surffaamista

Investointien hallinta ja investointitalouden tasapainosta huolehtiminen ovat äärimmäisen epäseksikkäitä, perinteisesti kuntien tekniselle toimelle sälytettyjä tehtäviä. Kestävän investointitalouden rakentamisessa on teknisellä toimialalla usein varsin epäkiitollinen työsarka, kun rooli edellyttää investointien priorisointia ja tiukkaa taloudenpitoa. Tekninen toimiala joutuu roolissaan toimimaan portinvartijana ja päästämään suustaan usein sanan "ei". Tämä vastuullinen, epäseksikäs, epäkiitollinen ja tiukkakin rooli peittää helposti alleen sen todellisuuden, että investointien haltijana tekninen toimiala on todellinen kehittämisen airut.

Kun toiminnassa halutaan tehdä muutoksia, tehostaa toimintaa ja/tai kehittää toimintaprosesseja tulevat vastaan yleensä vanhat rakenteet. Vaikuttava toiminnan uudistaminen on erittäin vaikeaa koskematta fyysisiin tai henkisiin rakenteisiin. Jos ajatellaan vaikka koulujen perusopetuksen muutosta ja uutta opetussuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat ilmiöpohjainen oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt, on vaikea kuvitella muutoksen toteutuvan täydessä mitassaan koskematta nykyisiin koulurakennuksiin luokkineen, seinineen, käytävineen ja muine rakenteineen.

Tekninen toimiala mahdollistaa koulujen muutoksen ja kehittämisen suunnittelemalla ja rakentamalla
avoimiin oppimisympäristöihin pohjaavia koulurakennuksia, monitilatoimistoja, toimivia joukkoliikenteen terminaaleja, uusia pyöräteitä ja viihtyisiä kaupunkeja. Tämä kaikki tehdään toki tiiviissä yhteistyöss rakennusten, tilojen ja kaupunkien käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Yhtä kaikki, ilman teknistä toimialaa viheliäisine portinvartijatehtävineen kehittäminen ja muutoksen aikaansaaminen olisi aivan turkasen vaikeaa. Puhumattakaan tietysti ongelmista, joita seuraa taloudelle ja ympäristölle(!) jos investointien hallintaa ja johtamista ei toteuteta kestävällä tavalla.

Mielikuva teknisestä toimialasta on usein harmaa, kapeakatseinen, vanhanaikainen ja jähmeä. Todellisuuson kuitenkin tarua ihmeellisempää. Tosiasiassa tekninen toimiala on todellinen superkehittäjä, joka mahdollistaa myös muiden toimialojen kehitystyön. Liitettäköön toimialaamme siis tästedes edelläkävijyys, kehittämismyönteisyys, yhteistyöhalukkuus, joustavuus ja kyky kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Lari Sirén
Kirjoittaja on Sipoon kunnassa työskentelevät kuntatekniikan toisinajattelija.