Maaliskuun Nuori Osaaja Eero Kauppinen tekee uraauurtavaa työtä rakennetun ympäristön saralla

Kerro hieman itsestäsi.

Olen intohimoinen diplomi-insinööri, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista jaa liikkumisesta. Rohkea, mutta osuva visio 25-vuotiaalta kisälliltä, joka työskentelee liikenteen ja kaupunkisuunnittelun saralla. Näin kuvailisin itseäni.

Rakennetun ympäristön valitsin sen merkityksen ja työn pysyvyyden perusteella. Rakentamisen osaamisen tarve ei vähene ajan myötä, vaan kasvaa kaupungistumisen myötä seuraavat vuosikymmenet. Työskentelen nyt kolmatta vuotta Ramboll Finland Oy:ssä Tampereella.

Diplomityösi käsittelee Tampereen raitiotien maankäyttöskenaarioita. Mitkä 3 asiaa jäi päällimmäisenä mieleen?

Viime syksynä valmistuneessa diplomityössäni on teoreettisesti tutkittu, mikä on Tampereen kaupunkiseudun raitiotien välityskyvyn maksimin mahdollistama maankäyttö. Eli kuinka paljon ja minne Tampereen uusi moderni raitiotie eli maanpäällinen metro mahdollistaa rakentamista. Tutkittaessa raitiotien mahdollistamaa maankäyttöä voidaan myös varautua paremmin yhä kiihtyvään kaupungistumisskenaarioon. Tampereen väestönkasvu oli noin 3 700 asukasta vuonna 2017. Näin valtava kasvu asettaa haasteita kestävälle infrastruktuurille, asumiselle ja liikkumiselle.
 

Diplomityöaihetta ja sen rahoitusta pitkäjänteisesti etsiessäni en olisi uskonut, että tulen saamaan niin äärimmäisen kiinnostavan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan aiheen ja ohjausryhmän. Pääsin lopulta esittelemään diplomityötäni aina Tukholman PTL:n seminaarista Turkuun RATA 2018 -päiville ja edelleen Tallinnaan asti Kuntatekniikan päiville. Ehdottomasti suurin palkintoni tulee kuitenkin siitä, että näkee oman käden jälkensä palvelevan yhteiskuntaa ja ihmisiä. Tämä sai minut aikanaan myös valitsemaan talorakentamisen sijaan infrasuunnittelun ja liikennetekniikan. Minua kiinnostaa enemmän, minne talo tehdään kuin miten se tehdään.

Työ opetti myös, ettei kukaan pysty hallitsemaan enää kaupunkisuunnittelussa kaikkea, vaan poikkitieteellistä osaamista vaaditaan kaupunkisuunnitteluun. Siiloutumisen estämiseksi tarvitaan näkemyksellistä johtamista. Johtajan pitää pystyä viestimään eri alojen ammattikieltä. Myös empatiaa tarvitaan. Kiitänkin suuresti diplomityöni monipuolista ohjausryhmää kattavasta ohjauksesta työni aikana. Eri alan kaupunkisuunnittelijoita saataessa yhteen avattiin oikea osaamisen aarreaitta, jolloin osaamisen kirjo pääsi oikeuksiinsa.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Parhaimmillaan päivässä tulee tehtyä monia eri kokoisia projekteja eri puolelle Suomea. Projektien vaihtelu pitää mielen virkeänä, vaikka itse keskityn enemmän joukkoliikenteeseen. Tampereen raitiotiehen liittyviä pysäkkiarviointeja ja vaikutusten arviointeja olen tehnyt lähiaikoina, mutta nyt on käynnistymässä ehkäpä valtakunnallisestikin noteerattava hanke, josta kuullaan lisää sitten syksyllä. Pysäköinti on myös yhä suurempi haaste kasvukeskuksissa, johon yritän löytää kestäviä ratkaisuja erilaisissa projekteissa tälläkin hetkellä.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Haluaisin osata hyödyntää paikkatiedon ja uusien digitaalisten työkalujen täyden potentiaalin. Substanssiosaaminen on tosin vain osa pakettia. Tunneäly, sosiaaliset ja verkostointitaidot ratkaisevat yhä enemmän rakentamisen alalla. Tästä kirjoitinkin blogiinikin vuosi sitten: www.linkedin.com/pulse/tunneälyä-työelämään-eero-kauppinen/

Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?

Näen itseni viiden vuoden päästä Tampereen ratikan kyydissä kuuntelemassa Eppu Normaalia ja matkalla Kansiareenalle katsomaan jääkiekon MM-kisoja Suomen suurimpaan areenaan. Matkan varrella pääsee ihastelemaan myös suomalaisia insinöörien taidonnäytteitä, joissa itsekin on päässyt etuoikeutetusti olemaan mukana tekemässä.

Pidät esitelmän SKTY:n kuntatekniikan päivillä Tallinnassa kesäkuussa sekä olet yksi panelisteistamme. Mitä odotat tapahtumaltamme?

Pidän itseäni ylen etuoikeutettuna esiintymään SKTY:n kuntatekniikan päivillä. Innovatiivisten ja vaikuttavien esitysten lisäksi odotan tapahtumalta yhteiskunnallista vaikuttamista, sillä rakennettu ympäristö on yhteiskunnallinen kilpailutekijä, josta on pidettävä huolta. Tämän viestin kirkastamista tarvitaan.

Terveisesi muille Nuorille Ammattilaisille tai alaa harkitseville.
 
Millenniaalit eli nettisukupolvi, johon itse myös lukeudun, kaipaavat työelämältä ennen kaikkea merkitystä. Kun ymmärtää edes murto-osan rakennetun ympäristön merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme, pitäisi rakennettu ympäristö olla yksi halutuimpia ja arvostetuimpia aloja. 

Teksti ja kuvat: Eero Kauppinen

Rakennetun omaisuuden kunnonhallinnan ammattilainen

SKTY Nuorten Ammattilaisten yhteistyökumppaneista seuraavana esittelyvuorossa on Suomen Kuntotekniikka Oy. Yrityksen pääasialliset toimintasektorit ovat infra- ja kiinteistötekniikka. Infratekniikan osalta Suomen Kuntotekniikka Oy on ollut edelläkävijä niin katu- ja väyläverkon kunnonhallinnan kuin kunnon määritysmenetelmien kehittämisessä. Kiinteistöjen osalta yritys on lähestynyt perinteistä hallinnollista isännöintiä täysin uudesta näkökulmasta - omaisuuden kunnonhallinnan kautta.

Ajatuksesta yritykseksi
Ajatus omasta yrityksestä alkoi itää yrityksen perustajan ja toimitusjohtaja Jari Marjetan päässä vuoden 2012 aikana osallistuttuaan yrittäjäkoulutukseen. Marjeta lähti kurssille rennoin ottein, vain parantamaan ammattitaitoaan silloisessa työssä, eikä todellista aikomusta yrittäjäksi ollut. Kun kurssi oli kestänyt kuukauden, muu vaihtoehto ei enää tuntunut mahdolliselta. Ideat ja visiot tulevaisuuden rakennetun ympäristön omaisuuden hallinnasta vilisivät päässä. Marjeta tarvitsi vapaat kädet toteuttaakseen ne, johon ainoa ratkaisu oman yrityksen perustaminen. Yritys näki vielä päivän valon saman vuoden joulukuussa. Ensimmäisenä toimistona toimi Marjetan kellari, jota kuvasi parhaiten sille lempinimeksi annettu ”Monttu”.

Yrityksen alkutaivalta Montusta käsin.

5 vuotta taivalta takana

Eletään alkutalvea 2018. Nyt kun Marjeta katsoo yrityksen historiaa taaksepäin, voi hän jopa hieman yllätyksekseen todeta olleensa monella tapaa edelläkävijä. ”Tunnistin korjausvelan, ymmärsin, että paikkatieto ja 3D maailma on pian tätä päivää”. Ja näinhän siinä on käynyt. Maailma on ottanut reilussa viidessä vuodessa aimo harppauksen niin digitalisaation, paikkatiedon ja omaisuudenhallinnan näkökulmasta.

Mikään ei ole ikuista. Se on vedenpitävä fakta ja lainalaisuus, joka pätee myös omaisuudenhallintaan. Kaikella, mitä rakennamme, on jokin elinkaariodote. Kun rakennetusta omaisuudesta pidetään huolta jo käytön aikana, seurauksena on väistämättä omaisuuserän elinkaaren pidentyminen. Tähän ajatukseen kiteytyy myös yrityksen perimmäinen toiminta-ajatus, jonka sisäistäminen voi säästää rakennetun omaisuuden omistajilta pitkän pennin.

Suomen Kuntotekniikka Oy vuosimallia 2017.

Yritys työllistää tällä hetkellä 7 henkilöä kolmessa eri toimipisteessä levittäytyneenä pitkin Suomen niemeä. Päätoimipiste on Rovaniemellä, muut Turussa ja Jyväskylässä. “Kun potentiaalisia ihmeentekijöitä löytyy, ne pyritään saamaan joukkoon mukaan” Marjeta linjaa. Akuutteja tarpeita henkilöstön vahvistamiseen on jatkuvasti, mikä myös kertoo siitä, että yritys on keskittynyt oikeiden asioiden ympärille. Tällä hetkellä erityisesti Keski-Suomen alueella olisi imua ja tarvetta lisäresursseille sopivan henkilön löydyttyä.

Kokeiluja ja oman linjan löytyminen

Pienen yrityksen alkutaipaleelle on mahtunut paljon monenlaisia ylä- ja alamäkiä. Painotukset eri asioihin ovat menneet sen mukaan, missä on kysyntää. Välillä on panostettu enemmän kiinteistöpuoleen. On rekrytoitu talopuolen ammattilaisia, rakennettu pesulahalleja ja organisoitu paljon erilaisia kiitosta saaneita saneerauksia. Rinnalla on kuitenkin koko ajan pidetty myös infratekniikka, jonka osalta on kehitetty väyläverkon kunnonhallintaa ja kunnon määritysmenetelmiä saatavilla olevien resurssien mukaan. Pieni yritys tekee sitä, mitä on tarjolla. Pidempi aikaiseen strategiseen suunnitteluun ei ole ollut voimavaroja, vaan ne ovat jääneet taustalle jokapäiväisten asioiden hoidon mennessä etusijalle. Vasta viimeisenä parina vuonna on voitu jo hieman tarkemmin miettiä, mitä seuraavina vuosina halutaan tehdä ja mikä palvelee yrityksen tulevaisuutta sekä kasvua. Marjeta näkee nykytilanteen valoisana. Hänellä on jälleen paremmin aikaa tehdä sitä, mikä on hänen intohimonsa ja mistä hän todella pitää.

Marjeta huomauttaa, että asioiden eteen on saanut tehdä hartiavoimin töitä. “Jonkinlaista jääräpäisyyttä ja itsepäisyyttä tämä homma on tietysti vaatinut”, mistä elävänä todisteena on alkujaan ”sivutuotteeksi” rakennettu taloyhtiöiden isännöintiä harjoittava tytäryhtiö 4D Optimi Isännöinti Oy. Ensin yksikkönä, joka nykyisin elää omaa menestyksekästä elämäänsä. Toiminta perustettiin, koska yksikään isännöintitoimisto Rovaniemellä ei uskonut, että kiinteistöjen kunnonhallinnalla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä osana isännöintiä. Lähestyminen hallinnollista isännöintiä kiinteistön kunnonhallinnan kautta ja toimimalla aidosti talonyhtiön parhaaksi on ollut menestys. Perusperiaatteena on ollut toimia kuten toimitusjohtaja yrityselämässä eli minimoimalla talonyhtiön kulut - ei laskuttamalla lisää. Kuka tietää, ehkä jo ensi vuonna, toiminta viedään valtakunnalliseksi.

Dynaaminen ja eteenpäin katsova organisaatio

Kuntotekniikka perustaa osaamiseensa nykyaikaiseen teknologiaan ja katsoo rohkeasti eteenpäin. Vuoden 2018 alkaessa yrityksen fokus on lähes kokonaan infrasektorilla, missä erityisesti tavoitteena on olla ensimmäisten joukossa mukana jalkauttamassa uusia ”digituotteita” konservatiiviseen toimintakenttään. Ketteränä toimijana ja kykenevien yhteistyökumppaneidemme kautta energia on mahdollista suunnata paikkatiedon parempaan hallintaan sekä parempaan ymmärtämiseen erityisesti käytännön tasolla. Marjeta rohkaiseekin kaikkia alalla toimivia puheista tekoihin. ”Nyt tarvitaan aitoja työkaluja sinne, missä asioita edelleen tehdään paikan päällä omin käsin. Demoja on tähän vaiheeseen riittävästi, on aika jalostaa tieto päivittäiskäyttöön tehokkaammin”.

Lähitulevaisuus mahdollisuuksia täynnä

Sää ja säänvaihtelut ovat aina puhuttaneet meitä. Marjeta ennustaa kelipalvelun mullistavan kunnossapidon alueurakoinnin toimintamallit. Toimintakentässä on suuri potentiaali saada konkreettisia hyötyjä ravintoketjussa veronmaksajista urakoitsijoihin. Reaaliaikaisuus, digitaalisuus ja avoimuus kasvavat kaikilla työmailla. Toivottavasti mullistuksia tullaan lähitulevaisuudessa kokemaan myös erittäin perinteisen ja konservatiivisen päällysteurakoinnin parissa.

Kelisensorien asennuksia julkiseen liikenteeseen.

Hienoimpana esimerkkinä voidaan nostaa nykyteknologian ja perinteisen teknisen alan murroksesta esiin reaaliaikaisen tiedon tuominen tavallisille kaduntallaajille. “Mitä mahdollisuuksia tuokaan aitoon digiloikkaan stereokuvatekniikka, joka tuo erityisesti väyläverkolla 3D mallin tiedon heti ja nopeasti loppukäyttäjälle saataville” Marjeta päättää.
Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset kiittävät Suomen Kuntotekniikka Oy:ta saamastaan tuesta ja toivottavat jatkoon menestystä.

Teksti: Kalle Häyrinen

Kuvat: Suomen Kuntotekniikka Oy