Maaliskuun Nuori Osaaja Eero Kauppinen tekee uraauurtavaa työtä rakennetun ympäristön saralla

Kerro hieman itsestäsi.

Olen intohimoinen diplomi-insinööri, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista jaa liikkumisesta. Rohkea, mutta osuva visio 25-vuotiaalta kisälliltä, joka työskentelee liikenteen ja kaupunkisuunnittelun saralla. Näin kuvailisin itseäni.

Rakennetun ympäristön valitsin sen merkityksen ja työn pysyvyyden perusteella. Rakentamisen osaamisen tarve ei vähene ajan myötä, vaan kasvaa kaupungistumisen myötä seuraavat vuosikymmenet. Työskentelen nyt kolmatta vuotta Ramboll Finland Oy:ssä Tampereella.

Diplomityösi käsittelee Tampereen raitiotien maankäyttöskenaarioita. Mitkä 3 asiaa jäi päällimmäisenä mieleen?

Viime syksynä valmistuneessa diplomityössäni on teoreettisesti tutkittu, mikä on Tampereen kaupunkiseudun raitiotien välityskyvyn maksimin mahdollistama maankäyttö. Eli kuinka paljon ja minne Tampereen uusi moderni raitiotie eli maanpäällinen metro mahdollistaa rakentamista. Tutkittaessa raitiotien mahdollistamaa maankäyttöä voidaan myös varautua paremmin yhä kiihtyvään kaupungistumisskenaarioon. Tampereen väestönkasvu oli noin 3 700 asukasta vuonna 2017. Näin valtava kasvu asettaa haasteita kestävälle infrastruktuurille, asumiselle ja liikkumiselle.
 

Diplomityöaihetta ja sen rahoitusta pitkäjänteisesti etsiessäni en olisi uskonut, että tulen saamaan niin äärimmäisen kiinnostavan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan aiheen ja ohjausryhmän. Pääsin lopulta esittelemään diplomityötäni aina Tukholman PTL:n seminaarista Turkuun RATA 2018 -päiville ja edelleen Tallinnaan asti Kuntatekniikan päiville. Ehdottomasti suurin palkintoni tulee kuitenkin siitä, että näkee oman käden jälkensä palvelevan yhteiskuntaa ja ihmisiä. Tämä sai minut aikanaan myös valitsemaan talorakentamisen sijaan infrasuunnittelun ja liikennetekniikan. Minua kiinnostaa enemmän, minne talo tehdään kuin miten se tehdään.

Työ opetti myös, ettei kukaan pysty hallitsemaan enää kaupunkisuunnittelussa kaikkea, vaan poikkitieteellistä osaamista vaaditaan kaupunkisuunnitteluun. Siiloutumisen estämiseksi tarvitaan näkemyksellistä johtamista. Johtajan pitää pystyä viestimään eri alojen ammattikieltä. Myös empatiaa tarvitaan. Kiitänkin suuresti diplomityöni monipuolista ohjausryhmää kattavasta ohjauksesta työni aikana. Eri alan kaupunkisuunnittelijoita saataessa yhteen avattiin oikea osaamisen aarreaitta, jolloin osaamisen kirjo pääsi oikeuksiinsa.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Parhaimmillaan päivässä tulee tehtyä monia eri kokoisia projekteja eri puolelle Suomea. Projektien vaihtelu pitää mielen virkeänä, vaikka itse keskityn enemmän joukkoliikenteeseen. Tampereen raitiotiehen liittyviä pysäkkiarviointeja ja vaikutusten arviointeja olen tehnyt lähiaikoina, mutta nyt on käynnistymässä ehkäpä valtakunnallisestikin noteerattava hanke, josta kuullaan lisää sitten syksyllä. Pysäköinti on myös yhä suurempi haaste kasvukeskuksissa, johon yritän löytää kestäviä ratkaisuja erilaisissa projekteissa tälläkin hetkellä.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Haluaisin osata hyödyntää paikkatiedon ja uusien digitaalisten työkalujen täyden potentiaalin. Substanssiosaaminen on tosin vain osa pakettia. Tunneäly, sosiaaliset ja verkostointitaidot ratkaisevat yhä enemmän rakentamisen alalla. Tästä kirjoitinkin blogiinikin vuosi sitten: www.linkedin.com/pulse/tunneälyä-työelämään-eero-kauppinen/

Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?

Näen itseni viiden vuoden päästä Tampereen ratikan kyydissä kuuntelemassa Eppu Normaalia ja matkalla Kansiareenalle katsomaan jääkiekon MM-kisoja Suomen suurimpaan areenaan. Matkan varrella pääsee ihastelemaan myös suomalaisia insinöörien taidonnäytteitä, joissa itsekin on päässyt etuoikeutetusti olemaan mukana tekemässä.

Pidät esitelmän SKTY:n kuntatekniikan päivillä Tallinnassa kesäkuussa sekä olet yksi panelisteistamme. Mitä odotat tapahtumaltamme?

Pidän itseäni ylen etuoikeutettuna esiintymään SKTY:n kuntatekniikan päivillä. Innovatiivisten ja vaikuttavien esitysten lisäksi odotan tapahtumalta yhteiskunnallista vaikuttamista, sillä rakennettu ympäristö on yhteiskunnallinen kilpailutekijä, josta on pidettävä huolta. Tämän viestin kirkastamista tarvitaan.

Terveisesi muille Nuorille Ammattilaisille tai alaa harkitseville.
 
Millenniaalit eli nettisukupolvi, johon itse myös lukeudun, kaipaavat työelämältä ennen kaikkea merkitystä. Kun ymmärtää edes murto-osan rakennetun ympäristön merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme, pitäisi rakennettu ympäristö olla yksi halutuimpia ja arvostetuimpia aloja. 

Teksti ja kuvat: Eero Kauppinen

Rakennetun omaisuuden kunnonhallinnan ammattilainen

SKTY Nuorten Ammattilaisten yhteistyökumppaneista seuraavana esittelyvuorossa on Suomen Kuntotekniikka Oy. Yrityksen pääasialliset toimintasektorit ovat infra- ja kiinteistötekniikka. Infratekniikan osalta Suomen Kuntotekniikka Oy on ollut edelläkävijä niin katu- ja väyläverkon kunnonhallinnan kuin kunnon määritysmenetelmien kehittämisessä. Kiinteistöjen osalta yritys on lähestynyt perinteistä hallinnollista isännöintiä täysin uudesta näkökulmasta - omaisuuden kunnonhallinnan kautta.

Ajatuksesta yritykseksi
Ajatus omasta yrityksestä alkoi itää yrityksen perustajan ja toimitusjohtaja Jari Marjetan päässä vuoden 2012 aikana osallistuttuaan yrittäjäkoulutukseen. Marjeta lähti kurssille rennoin ottein, vain parantamaan ammattitaitoaan silloisessa työssä, eikä todellista aikomusta yrittäjäksi ollut. Kun kurssi oli kestänyt kuukauden, muu vaihtoehto ei enää tuntunut mahdolliselta. Ideat ja visiot tulevaisuuden rakennetun ympäristön omaisuuden hallinnasta vilisivät päässä. Marjeta tarvitsi vapaat kädet toteuttaakseen ne, johon ainoa ratkaisu oman yrityksen perustaminen. Yritys näki vielä päivän valon saman vuoden joulukuussa. Ensimmäisenä toimistona toimi Marjetan kellari, jota kuvasi parhaiten sille lempinimeksi annettu ”Monttu”.

Yrityksen alkutaivalta Montusta käsin.

5 vuotta taivalta takana

Eletään alkutalvea 2018. Nyt kun Marjeta katsoo yrityksen historiaa taaksepäin, voi hän jopa hieman yllätyksekseen todeta olleensa monella tapaa edelläkävijä. ”Tunnistin korjausvelan, ymmärsin, että paikkatieto ja 3D maailma on pian tätä päivää”. Ja näinhän siinä on käynyt. Maailma on ottanut reilussa viidessä vuodessa aimo harppauksen niin digitalisaation, paikkatiedon ja omaisuudenhallinnan näkökulmasta.

Mikään ei ole ikuista. Se on vedenpitävä fakta ja lainalaisuus, joka pätee myös omaisuudenhallintaan. Kaikella, mitä rakennamme, on jokin elinkaariodote. Kun rakennetusta omaisuudesta pidetään huolta jo käytön aikana, seurauksena on väistämättä omaisuuserän elinkaaren pidentyminen. Tähän ajatukseen kiteytyy myös yrityksen perimmäinen toiminta-ajatus, jonka sisäistäminen voi säästää rakennetun omaisuuden omistajilta pitkän pennin.

Suomen Kuntotekniikka Oy vuosimallia 2017.

Yritys työllistää tällä hetkellä 7 henkilöä kolmessa eri toimipisteessä levittäytyneenä pitkin Suomen niemeä. Päätoimipiste on Rovaniemellä, muut Turussa ja Jyväskylässä. “Kun potentiaalisia ihmeentekijöitä löytyy, ne pyritään saamaan joukkoon mukaan” Marjeta linjaa. Akuutteja tarpeita henkilöstön vahvistamiseen on jatkuvasti, mikä myös kertoo siitä, että yritys on keskittynyt oikeiden asioiden ympärille. Tällä hetkellä erityisesti Keski-Suomen alueella olisi imua ja tarvetta lisäresursseille sopivan henkilön löydyttyä.

Kokeiluja ja oman linjan löytyminen

Pienen yrityksen alkutaipaleelle on mahtunut paljon monenlaisia ylä- ja alamäkiä. Painotukset eri asioihin ovat menneet sen mukaan, missä on kysyntää. Välillä on panostettu enemmän kiinteistöpuoleen. On rekrytoitu talopuolen ammattilaisia, rakennettu pesulahalleja ja organisoitu paljon erilaisia kiitosta saaneita saneerauksia. Rinnalla on kuitenkin koko ajan pidetty myös infratekniikka, jonka osalta on kehitetty väyläverkon kunnonhallintaa ja kunnon määritysmenetelmiä saatavilla olevien resurssien mukaan. Pieni yritys tekee sitä, mitä on tarjolla. Pidempi aikaiseen strategiseen suunnitteluun ei ole ollut voimavaroja, vaan ne ovat jääneet taustalle jokapäiväisten asioiden hoidon mennessä etusijalle. Vasta viimeisenä parina vuonna on voitu jo hieman tarkemmin miettiä, mitä seuraavina vuosina halutaan tehdä ja mikä palvelee yrityksen tulevaisuutta sekä kasvua. Marjeta näkee nykytilanteen valoisana. Hänellä on jälleen paremmin aikaa tehdä sitä, mikä on hänen intohimonsa ja mistä hän todella pitää.

Marjeta huomauttaa, että asioiden eteen on saanut tehdä hartiavoimin töitä. “Jonkinlaista jääräpäisyyttä ja itsepäisyyttä tämä homma on tietysti vaatinut”, mistä elävänä todisteena on alkujaan ”sivutuotteeksi” rakennettu taloyhtiöiden isännöintiä harjoittava tytäryhtiö 4D Optimi Isännöinti Oy. Ensin yksikkönä, joka nykyisin elää omaa menestyksekästä elämäänsä. Toiminta perustettiin, koska yksikään isännöintitoimisto Rovaniemellä ei uskonut, että kiinteistöjen kunnonhallinnalla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä osana isännöintiä. Lähestyminen hallinnollista isännöintiä kiinteistön kunnonhallinnan kautta ja toimimalla aidosti talonyhtiön parhaaksi on ollut menestys. Perusperiaatteena on ollut toimia kuten toimitusjohtaja yrityselämässä eli minimoimalla talonyhtiön kulut - ei laskuttamalla lisää. Kuka tietää, ehkä jo ensi vuonna, toiminta viedään valtakunnalliseksi.

Dynaaminen ja eteenpäin katsova organisaatio

Kuntotekniikka perustaa osaamiseensa nykyaikaiseen teknologiaan ja katsoo rohkeasti eteenpäin. Vuoden 2018 alkaessa yrityksen fokus on lähes kokonaan infrasektorilla, missä erityisesti tavoitteena on olla ensimmäisten joukossa mukana jalkauttamassa uusia ”digituotteita” konservatiiviseen toimintakenttään. Ketteränä toimijana ja kykenevien yhteistyökumppaneidemme kautta energia on mahdollista suunnata paikkatiedon parempaan hallintaan sekä parempaan ymmärtämiseen erityisesti käytännön tasolla. Marjeta rohkaiseekin kaikkia alalla toimivia puheista tekoihin. ”Nyt tarvitaan aitoja työkaluja sinne, missä asioita edelleen tehdään paikan päällä omin käsin. Demoja on tähän vaiheeseen riittävästi, on aika jalostaa tieto päivittäiskäyttöön tehokkaammin”.

Lähitulevaisuus mahdollisuuksia täynnä

Sää ja säänvaihtelut ovat aina puhuttaneet meitä. Marjeta ennustaa kelipalvelun mullistavan kunnossapidon alueurakoinnin toimintamallit. Toimintakentässä on suuri potentiaali saada konkreettisia hyötyjä ravintoketjussa veronmaksajista urakoitsijoihin. Reaaliaikaisuus, digitaalisuus ja avoimuus kasvavat kaikilla työmailla. Toivottavasti mullistuksia tullaan lähitulevaisuudessa kokemaan myös erittäin perinteisen ja konservatiivisen päällysteurakoinnin parissa.

Kelisensorien asennuksia julkiseen liikenteeseen.

Hienoimpana esimerkkinä voidaan nostaa nykyteknologian ja perinteisen teknisen alan murroksesta esiin reaaliaikaisen tiedon tuominen tavallisille kaduntallaajille. “Mitä mahdollisuuksia tuokaan aitoon digiloikkaan stereokuvatekniikka, joka tuo erityisesti väyläverkolla 3D mallin tiedon heti ja nopeasti loppukäyttäjälle saataville” Marjeta päättää.
Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset kiittävät Suomen Kuntotekniikka Oy:ta saamastaan tuesta ja toivottavat jatkoon menestystä.

Teksti: Kalle Häyrinen

Kuvat: Suomen Kuntotekniikka Oy

Helmikuun Nuori Osaaja: Anna Tienvieri

On aika jatkaa Nuori Osaaja -juttusarjaamme. Helmikuun osaajana esittelemme SKTY:n Nuorten Ammattilaisten puheenjohtaja Anna Tienvieri.


Esittele itsesi ja minkälainen on ollut ammatillinen urasi. 

Olen 31-vuotias diplomi-insinööri Espoosta. Valmistuin Aalto-yliopistosta liikenne- ja tietekniikka pääaineenani vuonna 2012. Tein diplomityöni Lumilogistiikan tehostamisesta kaupungeissa ja työn aikana tutustuin kaupunkien kunnossapitotyöhön ja innostuin siitä. Diplomityön jälkeen sain vakituisen työsuhteen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta ylläpitoinsinöörinä. Olinkin viisi vuotta katuylläpidon tilaajana Helsingin pohjoisilla katualueilla (n.1/3 Helsingistä) ja vastasin mm. talvikunnossapidon kehittämisestä ja allianssiurakkamallin jalkauttamisesta ylläpitoon. Viime joulukuun alusta olen ollut Helsingin liikenne- ja katusuunnittelu palvelussa projektipäällikkönä, vastaten katuhankkeiden suunnitteluttamisesta pääasiassa Helsingin eteläisillä alueilla.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä? 

Minulla on Caloniuksenkadun ja Helsinginkadun katusuunnitteluprojektit käynnissä ja niiden lisäksi kaksi pienempää rakennussuunnittelu kohdetta Helsingissä. Tämän vuoden aikana käynnistän vielä kaksi isompaa suunnitteluhanketta eteläisessä Helsingissä.

Toki työpöydältäni pitää aina löytyä kyniä ja post-it –lappuja. Tällä hetkellä siellä on myös skumppapullon korkeista tehty poro, jonka työkaverini teki joulukoristeeksi minulle.

Työpöydän tärkein elementti :)

Jos saisit muuttaa jotain työssäsi, niin mitä se olisi?

Haluaisin työskennellä hieman moderneimmissa tiloissa, vanha virastorakennus ei ole niin toimiva kaikilla osa-alueilla. Onneksi valoa tunnelin päässä on ja katuympäristön toimialan yhteinen uusi toimitila on rakentumassa parin-kolmen vuoden sisään.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Haluaisin kehittää itseäni projektinjohtajana ja organisoijana.

Lisäksi hankinta-asiat kiinnostavat minua paljon ja edellisessä työssäni mm. urakkakilpailutukset olivat todella mielenkiintoisia. Toivottavasti voin jossakin vaiheessa perehtyä hankintoihin vielä enemmän.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

2,5-vuotias Lyydia-tytär pitää sen verran kiireisenä, että työasiat unohtuvat yleensä aika nopeasti ulko-ovesta sisälle tultaessa eikä toisaalta työpäivät pääse venymään. Pidän myös matkustelusta ja ystävien tapaamiselle pitää varata aikaa.

Olet ollut mukana SKTY:ssä vuosia ja nyt olet toista kautta Nuorten Ammattilaisten puheenjohtaja. Minkälaista toiminta on ollut ja miten tulit mukaan toimintaan? 

Liityin Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY:n vuonna 2012 aloittaessani työt Helsingin kaupungilla ja yhdistyksen aktiivit Ville (Alatyppö) ja Danne (Långström) kysyivät kiinnostaisiko ryhtyä myös toimihenkilöksi. Jo opiskeluaikana olin aktiivinen erilaisissa yhdistyksissä (mm. rakennusinsinöörikillassa) ja ylioppilaskunnassa, joten kauaa ei tarvinnut houkutella. Yhdistyksen toiminnan ja tapahtumien kautta on saanut hyvän ammatillisen verkoston itselleen ja toisaalta saanut esitellä myös omaa osaamistaan mm. kuntatekniikan päivillä muille alan ammattilaisille. Tällä hetkellä vedän yhdistykselle myös Katu2002- suunnitteluohjeen päivitystyötä.

SKTY Nuoret Ammattilaiset perustetiin v. 2016, olen toiminut puheenjohtanana alusta asti. Homma on ollut helppoa, koska mukaan on lähtenyt asiasta innostuneita ja aktiivisia ydintiimiläisiä. Näen että Nuoret Ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa aktivoimaan nuorempia alan ammattilaisia (ja sellaiseksi tulevia) sekä osoittamassa, että kuntatekniikka (ja sen yhdistys) on muutakin kuin ikääntyviä ukkoja.  

Kuntatekniikan kanssa työskennellessä pääsee tutustumaan myös mielenkiintoisiin innovaatioihin, kuten lumensulatuslauttaan Oslossa.

Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille.

Olen itse saanut työskennellä todella laaja-alaisissa tehtävissä ja jo vastavalmistuneena ”untuvikkona” annettiin iso ja laaja vastuu, jota kautta on pystynyt oppimaan koko ajan lisää ja tekemään monipuolisia tehtäviä. Kuntatekniikka ei kuulosta kovin seksikkäältä tai houkuttelevalta nimenä, mutta yksikään päivä sen parissa työskennellessä ei ole samanlainen ja arkisiin monien ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin pystyy itse vaikuttamaan.

Kuvat: Anna Tienvieri

 

Investointien hallinta on kehittämisen aallonharjalla surffaamista

Investointien hallinta ja investointitalouden tasapainosta huolehtiminen ovat äärimmäisen epäseksikkäitä, perinteisesti kuntien tekniselle toimelle sälytettyjä tehtäviä. Kestävän investointitalouden rakentamisessa on teknisellä toimialalla usein varsin epäkiitollinen työsarka, kun rooli edellyttää investointien priorisointia ja tiukkaa taloudenpitoa. Tekninen toimiala joutuu roolissaan toimimaan portinvartijana ja päästämään suustaan usein sanan "ei". Tämä vastuullinen, epäseksikäs, epäkiitollinen ja tiukkakin rooli peittää helposti alleen sen todellisuuden, että investointien haltijana tekninen toimiala on todellinen kehittämisen airut.

Kun toiminnassa halutaan tehdä muutoksia, tehostaa toimintaa ja/tai kehittää toimintaprosesseja tulevat vastaan yleensä vanhat rakenteet. Vaikuttava toiminnan uudistaminen on erittäin vaikeaa koskematta fyysisiin tai henkisiin rakenteisiin. Jos ajatellaan vaikka koulujen perusopetuksen muutosta ja uutta opetussuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat ilmiöpohjainen oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt, on vaikea kuvitella muutoksen toteutuvan täydessä mitassaan koskematta nykyisiin koulurakennuksiin luokkineen, seinineen, käytävineen ja muine rakenteineen.

Tekninen toimiala mahdollistaa koulujen muutoksen ja kehittämisen suunnittelemalla ja rakentamalla
avoimiin oppimisympäristöihin pohjaavia koulurakennuksia, monitilatoimistoja, toimivia joukkoliikenteen terminaaleja, uusia pyöräteitä ja viihtyisiä kaupunkeja. Tämä kaikki tehdään toki tiiviissä yhteistyöss rakennusten, tilojen ja kaupunkien käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Yhtä kaikki, ilman teknistä toimialaa viheliäisine portinvartijatehtävineen kehittäminen ja muutoksen aikaansaaminen olisi aivan turkasen vaikeaa. Puhumattakaan tietysti ongelmista, joita seuraa taloudelle ja ympäristölle(!) jos investointien hallintaa ja johtamista ei toteuteta kestävällä tavalla.

Mielikuva teknisestä toimialasta on usein harmaa, kapeakatseinen, vanhanaikainen ja jähmeä. Todellisuuson kuitenkin tarua ihmeellisempää. Tosiasiassa tekninen toimiala on todellinen superkehittäjä, joka mahdollistaa myös muiden toimialojen kehitystyön. Liitettäköön toimialaamme siis tästedes edelläkävijyys, kehittämismyönteisyys, yhteistyöhalukkuus, joustavuus ja kyky kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Lari Sirén
Kirjoittaja on Sipoon kunnassa työskentelevät kuntatekniikan toisinajattelija.

Globaalia ja paikallista osaamista

Yhteistyökumppaneistamme seuraavana on esittelyvuorossa Ramboll. Johtavan kansainvälisen suunnittelu- ja konsulttialan yrityksen toimistoja voi bongata ympäri Suomea, sillä Rambollin 13 000 ammattilaisen globaalista verkostosta noin 2 300 työskentelee Suomessa. Laaja-alaisena yrityksenä Ramboll tarjoaa infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Myös isot kansainväliset projektit onnistuvat maailmanlaajuisen asiantuntijaverkoston avulla. Nuoret Ammattilaiset pääsi haastattelemaan geotekniikan ryhmäpäällikkö Turo Auvista, jonka toimipiste sijaitsee Rambollin Suomen pääkonttorilla Espoon Leppävaarassa.

Iso konsulttitalo on monessa mukana  

Meneillään olevista kiinnostavista hankkeista kysyttäessä Auvisella ei ole pulaa esimerkeistä. Rambollin asiantuntijoita on mukana mm. Raide Jokerin laajassa allianssi –hankkeessa yhtenä suunnittelusta vastaavana osapuolena. Lisäksi maininnan saa Soukanniemen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka Auvinen kertoo olevan ”tupaten täynnä kiinnostavia detaljeja”. 

Lisää kiinnostavia detaljeja ja laajuutta riittää myös hänen kolmannessa esimerkissään, Tuusulan vuoden 2020 asuntomessualueen suunnittelussa, jossa rambollilaisia on mukana aina yleissuunnittelusta rakennussuunnitelmien laadintaan.

Myös monenlaisten taustaselvitysten ja -laskentojen määrät ovat Auvisen mukaan lisääntyneet viime vuosina ja tulevat todennäköisesti yhä lisääntymään tulevaisuudessa. Mm. erilaisia elinkaari- ja päästölaskelmia halutaan nykyään päätöksenteon tueksi yhä enemmän ja Auvisen mielestä on erittäin tervetullutta, että kustannuslaskelmien rinnalle halutaan tuoda myös toisenlaisia päätöksentekokriteerejä.

Tulevaisuus on digitalisaatiota ja kokonaisvaltaisempia suunnitelmia

Sekä aiempien vuosien, että tulevaisuuden kehityksen tärkeimmistä vaikuttimista kysyttäessä Auvinen mainitsee ensimmäisenä tekniikan jatkuvan kehittymisen ja digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi tietomallinnuksen ja visualisoinnin rooli sekä merkitys projekteissa ovat kasvaneet suuresti. 

Muita konkreettisia aiheita, joiden merkitys on viimevuosina kasvanut, ovat Auvisen mukaan mm. hulevesien hallinnan ja käsittelyn roolin vahvistuminen sekä sulfidisavien huomioiminen erinäisten kohteiden suunnittelussa. Myös erilaiset uusiomateriaalit ja kaikki kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät asiat ovat nousseet hankkeissa ja selvityksissä entistä suurempaan rooliin. 

Seuraavan kymmenen vuoden aikajaksolle Auvinen ennustaa yhä enemmän sähköisiä ja automatisoituja työnteon menetelmiä. Suunnitelmiin liittyvä automaatio ja tietojen, sekä järjestelmien linkittyminen tulevat lisääntymään entisestään. Muutokset ja kehitys tulevat hänen mukaansa olemaan nopeita ja isoja jo lähivuosienkin aikana. ”Paperikuvien vaiheittainen katoaminen ja automaatio pohjustavat tietä materiaalipankeille ja kaupunkimalleille. Ohjelmistokehitys on huimaa ja pian kaikki järjestelmät ovat täysin linkittyneitä toisiinsa.” Tietojen yhdistäminen ja kokonaisuuksien hallinta tukevat hänen mukaansa tulevaisuudessa yhä enemmän myös elinkaariajattelua. Päällekkäisen työn määrä vähenee ja materiaalitehokkuus sekä toiminnan läpinäkyvyys paranevat, Auvinen toteaa. Meidän kuntatekniikan ammattilaisten työhön tulevat hänen mukaansa vaikuttamaan myös kaupunkisuunnittelun taustalla yhä enemmän vaikuttavat liikkumismuodot ja -tottumukset.

Auvisen kiinnostuksen kohteet löytyvät ihmisvilinän alapuolelta

Aalto-yliopistosta vuonna 2010 diplomi-insinööriksi valmistunut Auvinen kertoo, ettei joutunut paljonkaan pohtimaan omaa alanvalintaansa, sillä rakentaminen, geologia ja urbaanit ympäristöt ovat aina olleet hänellä kiinnostuksen kohteina. DI-opinnot pohjarakentamisen ja maamekaniikan saralta ja alan kesätyöt Rambollissa johtivat valmistumisen jälkeen geoteknisen suunnittelijan tehtävien jatkumiseen samaisessa firmassa. Vastuualueita ovat olleet mm. putkiverkostojen ja katujen pohjanvahvistukset sekä kaivantojen suunnittelu erinäisissä katu- ja kunnallisteknisissä hankkeissa. Suunnittelijan tehtävistä Auvisen ura on edennyt ryhmäpäälliköksi. Hän kertoo laaja-alaisen kiinnostuksen myös oman projektiroolin ulkopuolisiin asioihin olevan yksi eteenpäin ja uusiin haasteisiin johtavista tekijöistä. Ehdottoman tärkeinä ominaisuuksina hän listaa myös lupausten pitämisen ja halun auttaa muita.

Infrahankkeiden ominaispiirteisiin, erityisesti jo rakennetuissa ympäristöissä, kuuluvat yhtymäkohdat ja rajapinnat monien eri toimintojen kanssa ja Auvinen kertookin suunnittelutehtäviensä kautta päässeensä osalliseksi monenlaisiin projektikokonaisuuksiin.  Vuodesta 2014 lähtien työnkuvaan ovat tuoneet oman lisänsä ryhmäpäällikön vastuut. ”Vaikka varsinaiselle suunnittelulle on jäänyt vähemmän aikaa, on ollut mahtavaa päästä myös kehittämään asioita.” Auvinen toteaa.

Yhdessä tekeminen ja hyvissä tiimeissä syntyvä energia ovat asioita, joita Auvinen haluaisi nähdä lisää päivittäisessä työssä. ”Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että työskentely on yksin puurtamista tai yksilötason kohtaamisia. Paras flow tuntuu löytyvän, kun pienellä tiimillä potkitaan yhteistä palloa eteenpäin. Ei niinkään bigroom, vaan enemmin smallroom”, hän toteaa ja lisää, että nykyisestä työilmapiiristä poistettavien osatekijöiden listalle valikoituisi ensimmäisenä ylimääräinen kiire. ”Liian usein tuntuu, että koko projekti alkaa jo takamatkalta. Hätiköity valmistelu ja valmiiksi saattaminen eivät tuota parasta lopputulosta.”

Mutta koska ammattilainenkaan ei ole koskaan täysin oppinut, niin missä asioissa Auvinen itse toivoisi olevansa parempi? Vastaus ”ajankäyttö ja delegoinnin taito” kuulostaa varmasti monelle tutulta toiveelta. Auvinen lisää huvittuneena, että oma halu olla aina mukana kaikessa uudessa, ei ainakaan tee tilannetta hänen kohdallaan yhtään helpommaksi.

Vastapainoa työnteolle Auvinen kertoo saavansa mm. liikunnasta ja muutkin rentoutumismetodit ovat perinteistä suomalaista; perheen kanssa vietetty aika, luonto, ulkoilu ja mökkeily. Toimistotyön kangistamien lihasten vetreyttämiseen hänellä on kuitenkin hieman normaalia järeämpi tyyli, käsillä seisonta. Ehkä vaativassa työssä jumiutuneita lihaksia joutuu myös hoitamaan hieman vaativampaan tyyliin.

Auvisen vastauksista välittyy koko haastattelun ajan aito kiinnostus alaan ja luottamus sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Töitä ja mielenkiintoisia haasteita riittää varmasti myös tulevaisuudessa ja uusille tekijöillekin löytyy varmasti kysyntää. Samassa yhteydessä Auvinen haluaa muistuttaa myös ammatillisen verkottumisen tärkeydestä ja yhteistyön voimasta. Hän painottaa, ettei kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista korvaa mikään määrä somekontaktointia tai etäyhteyksiä. Kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille ja tätä alaa harkitseville nuorille hän lähettääkin terveisensä Tuntematonta mukaillen: ”Kuule, lukija. Jos sie tarvitset oikei hyvvää tyäpaikkaa. Täs siul on sellane!”

Teksti: Simo Kesti ja Malla Sipilä, Kuvat: Turo Auvinen

Kuntatekniikan ammattilaiset ratkomassa suuria haasteita

Tampereella järjestettiin marraskuun lopussa ensimmäinen Suomen raitiotiekaupunkien seminaari. Seminaariin oli saatu mielenkiintoisia puhujia niin Ruotsista, Norjasta kuin Saksasta. Esitykset toivat tuulahduksen modernin raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta naapurimaistamme. Esityksissä tutustuttiin mm. Bergenin raitiotiehankkeeseen sekä hyviin raitiotien suunnittelukäytäntöihin. Esitysten jälkeiset useat kysymykset yleisön joukosta kertoivat, että kiinnostusta toisten kokemuksiin ja ongelmien ratkaisuun löytyy. Enää ei onneksi meilläkään mennä ”ei tartte auttaa” –asenteella vaan ennemminkin mietitään, miksi keksiä pyörä uudelleen, jos sellainen on jo olemassa.  Verkostoitumista, tiedon jakamista ja yhteistyötä ei voi ikinä olla liikaa. Näiden nimeen vannoo myös Suomen raitiotiekaupunkien verkosto, johon kuuluvat tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Tampereen raitiotiehanke ja Raide-Jokeri luovat pohjaa Suomen modernille raitiotiejärjestelmälle ja uudenlaiselle joukkoliikenteelle. Kohta verkostoon saattaa kuulua moni muukin kaupunki. Siihen saa liittyä kaikki halukkaat. 

Seminaarin lopussa ajauduttiin myös puhumaan muustakin kuin raitioteistä. Suomen Valtion terveiset toi Liikenne- ja viestintäministeriön Leena Sirkjärvi kommenttipuheenvuorossaan. Suomalainen liikenne on suuren muutoksen ja haasteen edessä. Liikenneverkon rahoittaminen tulevaisuudessa on iso kysymysmerkki. Meistä kukaan ei ole päässyt välttämään eri liikenneverkkojen korjausvelkauutisista. Tie-, katu-, rata-, vesijohtoverkostojen korjausvelat ovat kasvusuunnassa, vaikka määrärahoja niiden korjaamiseen pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Mistä löytyisi se rahasampo, jolla korjausvelan kasvu saataisiin talttumaan? Siinäpä vasta pulma. Ratkaisua odotellessa, ehkä joku keksii lähitulevaisuudessa sen paremman pyörän tai sen sammon.

Sirkjärvi nosti esille myös toisen yhtä suuren haasteen, nimittäin liikenteen ilmastokysymykset. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassa linjannut liikennepäästöjen pienennystavoitteekseen noin 50 % vuoteen 2030 mennessä. Liikennesuorite on kuitenkin kasvussa, joka ei ainakaan helpota tavoitteeseen pääsyä. Erilaiset valtiolliset työryhmät ovat pohtineet tähän haasteeseen ratkaisevia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. energiatehokkaampi liikennejärjestelmä, ajoneuvokannan uusiutumisen tukeminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet sekä fossiilisten polttoaineiden vähentäminen. Osa vastuista on valtiolla, mutta varsinkin energiatehokkaamman liikennejärjestelmän luomisessa kunnilla on suuri rooli. Muun muassa joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen ovat ne työkalut, joilla kunnat voivat olla mukana ”päästötalkoissa”. Näissä konkreettisissa toimissa pääosassa ovat kuntatekniikan ammattilaiset, ne viranhaltijat jotka vastaavat kaavoituksesta, infrasta ja joukkoliikenteestä. He laittavat pyörää pyörimään. Pienistä puroista syntyy iso joki, näin se taitaa olla myös tässä suuressa, yhteisessä tavoitteessa. Nämä haasteet ovat niin suuria, että niihin tarvitaan meitä jokaista kuntatekniikan ammattilaista ja meidän työpanostamme. Olkaamme siis ylpeitä, että voimme olla joka päivä työssämme luomassa vähän parempaa maailmaa.

Malla Sipilä

SKTY:n Nuori Ammattilainen

Aluetaito Oy tarjoaa monipuolista osaamista nuorten ammattilaisten voimin Etelä-Pohjanmaalla

Suuri ja komia on tätä päivää. Suuret suunnittelutoimistot tuntuvat ostavan pieniä toimistoja tämän tuosta. Eivät kuitenkaan kaikkia, sillä keskeltä Etelä-Pohjanmaata monipuolisia suunnittelu- ja tutkimuspalveluja tarjoaa Aluetaito Oy.

Aluetaidon historia alkaa vuodesta 2010 Vaasasta, jossa yritys toimi Infrakaari Oy:n nimellä. Vuonna 2014 vaihtui nimi ja paikkakunta, kun yrityksen nimi muutettiin Aluetaidoksi ja toiminnot siirrettiin Lapualle. Samalla Lapualla toimineen Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:n toiminta siirtyi suurilta osin Aluetaito Oy:lle. Samalla yrityksen toimitusjohtajana aloitti Juha Porre ja hallituksen puheenjohtajana Kaisa Porre, joiden kanssa kävimme keskustelemassa heidän uristaan, kuntatekniikasta sekä alan tulevaisuudesta.

Monipuoliset projektit valmistuvat nuorten ammattilaisten joukolla

Yrityksen osaamisala on laaja: ”Geotekniikka, Tie-, katu- ja aluetekniikka, Vesihuolto ja -tutkimus, Mittaustekniikka, Ympäristösuunnittelu ja Maisemasuunnittelu”, Juha luettelee. Vaikka suunnittelutoimisto on suhteellisen pieni, projektit eivät sitä ole. ”Tällä hetkellä mielenkiintoisin projekti on Olympiastadionin urheilukenttäalueen suunnittelu” sanovat molemmat Porret, kun kysymme mitä työpöydältä löytyy tällä hetkellä. Referensseinä löytyy useita urheilukenttien peruskorjauksia, joten osaamista löytyy. ”Ympäristötekniikassa tulee myös eteen mielenkiintoisia haasteita, kuten tällä hetkellä työn alla oleva vanhan stabilointikentän kunnon selvittäminen”, toteaa Kaisa ja Juha jatkaa: ”Yhdyskuntatekniikan alalla meillä on jatkuvasti kohteita uusien asuntoalueiden suunnittelussa ja vanhojen alueiden saneeraussuunnittelussa. Teemme paljon pohjatutkimuksia, geosuunnittelua ja ympäristöteknisiä tutkimuksia hyvin erityyppisiin kohteisiin käyttäen hyödyksi omaa kalustoamme kairauksissa, mittauksissa ja näytteenotossa.” 

Työpöytä vaikuttaa siis täydeltä ja projektit todellakin monipuolisilta. ”Monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät innostavat ja yrittäjyys Aluetaito Oy:ssä on tuonut työhön oman mielenkiintoisen lisänsä”, sanoo Kaisa. Yritys työllistää 9 alan ammattilaista. ”Mainitsemisen arvoista lienee se, että yrityksessämme työskentelevien keski-ikä lienee alalla toimivien toimistojen osalta varmasti nuorimmasta päästä, keski-iän ollessa 32 vuotta” Juha toteaa. Tämä jos joku lämmittää Nuoren Ammattilaisen sydäntä. 

Kysyimme, mikä on muuttunut Porrejen urien aikana ja millaisia muutoksia he näkevät tapahtuvan lähitulevaisuudessa. ”Koneohjausjärjestelmien kehittyminen ja käyttöönotto on ollut vauhdikasta uran aikana. Olimme suunnittelemassa jo vuonna 2012 Jurvaan Botniaringille moottoriradan jatketta, joka toteutettiin koneohjausjärjestelmää hyödyntäen.” muistelee Kaisa ja Juha jatkaa: ”Nykyään toimitamme aina niin sovittaessa valmiin koneohjausmallin suoraan asiakkaan tai asiakkaan urakoitsijan järjestelmään.” Yritys siis tarjoaa nykyaikaiset palvelut ja on tarjonnut niitä jo vuosia sitten. Entäs se tulevaisuus. ”Näin pienenä toimistona emme pysty olemaan alalla suunnannäyttäjiä. Se kuuluu isommille toimistoille. Mutta sen tiedämme, että vain muutos ja kehitys on varmaa. Siinä mekin haluamme olla mukana.” toteaa Juha.

Puutekniikan opiskelijasta suunnittelutoimiston toimitusjohtajaksi

Kuinka Porret päätyivät Aluetaidon johtoon? Molemmat ovat työskennelleet nuoresta Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:ssä, joka on Kaisan isän perustama yritys. ”Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan ympäristötekniikkaa Vaasan ammattikorkeakouluun ja sieltä valmistuin insinööriksi”, toteaa Kaisa ja jatkaa; ”Sen jälkeen työt Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:ssä jatkuivat kokopäiväisesti. Työn ohessa suoritin vielä maisemasuunnitteluhortonomin tutkinnon.” Juhan koulutausta on hieman erilainen: ”Opiskelin aikanaan puutekniikkaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa. Ennen valmistumista aloitin maastotöissä kiireapulaisena Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:ssä. Valmistumisen jälkeen ei puutekniikan alalta löytynyt mielenkiintoisia työmahdollisuuksia, joten jäin töihin Aluetekniikkaan. Ala tuntui mielenkiintoiselta ja haastavalta, ja niinpä hankin alan koulutuksen Tampereen Ammattikorkeakoulusta infrarakentamisen aikuiskoulutuslinjalta.”

Entä mitä terveisiä Porret haluavat lähettää alaa harkitseville nuorille. ”Jos haluaa työltään haastetta ja työuralle pitkän jatkumon, on tämä ala oikea. Tällä alalla ei tule valmiiksi koskaan, vaan joka päivä törmää uusiin asioihin. On täysin kiinni omasta mielenkiinnosta ja halusta miten pitkälle alalla haluaa päästä tai mitä haluaa tavoitella.” Tästä malliesimerkkinä toimivat molempien Porrejen sekä Aluetaidon tarinat. 

Lisää yrityksestä: www.aluetaito.fi

SKTY Nuoret Ammattilaiset haluavat kiittää Aluetaito Oy:tä yhteistyökumppanuudesta.

Teksti: Malla Sipilä

Kuvat: Aluetaito