Korona mullisti etätyön ja perhe-elämän yhdistämisen

Suomen hallitus ilmoitti 16.3., että poikkeusjärjestelyt alkavat, koulut menevät kiinni ja päiväkodistakin olisi syytä ottaa lapset kotiin, jos se vain on mahdollista. Kahden etätyötä tekevän vanhemman perheessä ei oikein keksitty syytä, miksi veisimme 4- ja 1,5-vuotiaat lapsemme päiväkotiin, vaikkakin tiedettiin, että työntekoa edistävä asia se ei tule olemaan. Taudin leviäminen on kuitenkin pysäytettävä ja omia lähimmäisiä ja riskiryhmiä suojeltava.

Makuuhuone muuttui työhuoneeksi.

Teimme yhdessä muutaman säännön, miten kotona olo hoidetaan. Sovittiin, että työpäivä jaetaan suunnilleen puoliksi ja se kummalla on ”työvuoro” saa tehdä rauhassa töitä ja lapsillekin teroitettiin, että työtä tekevää vanhempaa ei saa häiritä. Näin saatiin rauhoitettua tehokasta työskentely aikaa molemmille joka päivä noin 5 tuntia. Loput pakolliset työasiat hoidetaan sitten kännykällä lasten hoidon lomasta tai illalla / viikonloppuisin. Teams-kokoukset saadaan toimivaan myös puhelimen kautta ja työpuheluihin vastaaminen onnistuu todistettavasti metsäretkelläkin.

Kotona työskentelyssä on tärkeää kiinnittää huomioita työergonomiaan ja kahden ensimmäisen kotityöpäivän perusteella totesimme, ettei keittiön pöytä, sänky tai sohva ole hyviä työskentelypaikkoja pidemmän päälle. Makuuhuoneen nurkkaan raivattiin etätyöpiste ja töistä lainattiin ergonominen työtuoli, jotta selkä ja hartiat olisivat kunnossa vielä tämäkin kotirupeaman jälkeen. Taukojumppa olisi myös paikallaan, mutta rehellisyyden nimissä työpisteen viereen nostetut kahvakuula ja kuminauha ovat olleet enemmän koriste-esineitä.

Teamskokous onnistuu myös metsäretkeltä.

 Sen lisäksi, että aikuisten arki on aikataulutettu työn ja lastenhoidon välille, tehtiin myös lapsille tarkka päiväaikataulu, koska rutiinit on jotenkin säilytettävä. Aamupäiviin ulkoilua ja iltapäiviin jokin yhteinen aktiviteetti kuten leivontaa, askartelua, muskaria. Ruokaa tulee olla tarjolla yhtä tasaisesti kuin päiväkodissa, jotta (kaikkien) verensokeri pysyy tasaisena ja kiukkukohtaukset (myös kaikkien) minimoidaan. Kun kaikki neljä perheenjäsentä ovat lähes 24 tuntia vuorokaudessa yhdessä ja syövät kaikki ateriat kotona, syntyy tiskiä enemmän kuin normiarjessa ja jääkaappi on koko ajan tyhjä, vaikka se olisi juuri täytetty. Muista kotitöistä nyt puhumattakaan.

Vaikka valtakunnallinen tilanne on nyt poikkeuksellinen ja hyvin huolestuttava, löytyy tästä tilanteesta myös hyviä puolia. Työskentely on huomattavasti tehokkaampaa, kun on rajattu aika työskentelylle. Kaupunkiorganisaatiossamme on otettu pakotetusti huima digiloikkaus kokous- ja työskentelytavoissa sekä sähköisessä asiakaspalvelussa. Viikon perusteella etäkokoukset toimivat yllättävän hyvin ja työt etenevät normaaliin tahtiin. Lisäksi työpäivän lomassa tulee ulkoiltua enemmän ja perheen kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa kuin normiarjessa, kun harrastuksia ei ole.

Näistä asioista on hyvä ottaa opiksi, kun päästään palaamaan normiarkeen. Toivottavasti epidemia ei jatku pitkään ja viruksen leviäminen saadaan hallintaan ja haitat yhteiskunnalle ja yksilölle olisi niin vähäiset kuin tässä tilanteessa on mahdollista.

Uusi viikkorutiini.

Jaksamista kaikkien arkeen, terveyttä ja aurinkoisia päiviä toivottaa,

Anna Tienvieri
SKTY Nuoret Ammattilaiset

ps. Loppuun pakollinen disclaimer: tätä juttua kirjoittaessa etätyön ja lastenhoidon yhdistämistä oli takana vain vajaa viikko ja olo optimistinen. Jutun julkaisun aikaan tilanne luultavasti jatkunut pidempään ja pinna kiristynyt kaikilla neljällä perheen jäsenellä.  

Tammikuun Nuori Osaaja - Kaisa Komulainen

Kerro itsestäsi, miten päädyit alalle?
Työskentelen Helsingin kaupungilla tiimipäällikkönä. Tiimini vastuulla on katualueiden ylläpidon järjestäminen, ja tiimiin kuuluu tilausvastuullisten projektipäälliköiden lisäksi kaksi valvojaa, kaksi toimistoinsinööriä ja kunnossapitolaskutuksesta vastaava henkilö.

Aloitin lukion jälkeen opinnot Helsingin yliopistossa, mutta siskoni houkutteli minut vaihtamaan opinnot silloiseen Teknillisessä korkeakoulussa. En ehtinyt juurikaan perehtyä hakuvaihtoehtoihin, joten opintosuuntien hakujärjestys valikoitui lähinnä fiilispohjalta. Sille tielle sitten jäin ja valmistuin DI:ksi. Välissä kävin kuitenkin viimeistelemässä maatalous-metsätieteiden kandidaatin tutkinnon ja suunnitelmissa on saada maisterin paperit ulos joskus hamassa tulevaisuudessa, kun opintoihin on aikaa.


Mitä sinulla on työn alla tällä hetkellä?
Vuoden alusta työpaikassani oli pienimuotoinen organisaatiouudistus, joten uusien käytäntöjen luominen uudella porukalla on töissä nyt ajankohtaista.
Ensi viikolla pääsen esittelemään työtäni poliitikoille ja kevään aikana käynnistämme mm. katuylläpidon laatuvaatimusten päivityksen. Lumettomasta talvesta huolimatta työn alla on myös erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, jotta olisimme jatkossa entistä paremmin varautuneita lumisiin talviin.

 
Missä haluaisit olla vielä parempi työssäsi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Olen ollut esimiestehtävissä nyt 2 vuotta ja pyrin tällä hetkellä kehittämään itsessäni johtamis- ja esimiestaitoja.

 
Mitkä ovat mielestäsi ne syyt, jotka tekevät omasta alastasi kiinnostavan?
Tiimilläni on paljon valtaa ja vastuuta ja yksittäiset päätökset vaikuttavat merkittävästi tuhansien helsinkiläisten elämiseen. Tekemämme valinnat vaikuttavat suoraan esimerkiksi pyöräilyn houkuttelevuuteen. Vastaamme myös urakoiden valmistelusta ja kilpailuttamisesta ja sitä kautta on mahdollista vaikuttaa mm. ympäristöasioihin ja työllistämiseen hankintojen kautta.

Itseäni kiehtoo työ, jolla on suurta yhteiskunnallista merkitystä ja mahdollisuus vaikuttaa. Oman työnsä tulokset ovat yleensä ylläpidossa myös melko nopeasti havaittavissa.

 
Millaisissa tehtävissä tai millaisten projektien parissa haluaisit työskennellä esim. 5 vuoden päästä?
Haluan tehdä työtä, joka sopii arvoihini ja jonka koen tärkeäksi. Toivon olevani mukana kaupunkikehityksen haasteiden ja liikkumisen muutoksen ratkaisemisessa.

 
Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?
Vapaa-ajalle ei ole mitään ongelmia keksiä tekemistä, siitä huolehtivat 1- ja 3-vuotiaat tyttäreni.

Mikäli joskus omaa aikaa järjestyy, käyn mielelläni teatterissa tai musikaalissa ja tavoitteena on järjestää enemmän aikaa liikunnalle.

Joulukuun Nuori Osaaja - Ville Koivisto

Kerro lyhyesti itsestäsi ja tähänastisestasi urastasi

Olen 29-vuotias turkulainen maantieteilijä. Valmistuin täällä Turun yliopistosta reilut kaksi vuotta sitten. Opintoni painottuivat geoinformatiikkaan ja politiikkaan. Lisäksi minulle oli tärkeää kansainvälistyä. Suoraan infra-alaan liittyviä kursseja meillä ei juuri ollut, mutta infra oli usein mukana käsiteltävän aineiston muodossa.

Infra-ala alkoi vetämään minua puoleensa hieman sattumalta. Paikkatieto-osaamiseni vei minut kahdesti harjoitteluun Espoon yleiskaavaan ja kertaalleen myös kauemmas, Sansibarille. Valmistumisen jälkeisen työurani olen ollut kokonaisuudessaan Suomen Kuntotekniikalla. Töissäni työvälineinäni ovat avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot, esimerkiksi QGIS, PostGIS, Geoserver ja Qfield. 

Kuvaile onnistunut työpäiväsi

Onnistuneena työpäivänä olen saanut haastavan paikkatietoaineiston haltuun, luonut sen pohjalta hienon karttasarjan asiakkaalle ja kylven projektipäällikköni kiitollisuudentunteessa. Olen oppinut jotain uutta, mitä hyödyntää tulevissa projekteissa.  

Millaisissa työtehtävissä tai millaisten hankkeiden parissa haluaisit työskennellä 5 vuoden päästä?

Viiden vuoden päästä toivon, että kunnat ovat yhä suuremmissa määrin hyödyntämässä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja ja tuottavat kollektiivista lisäarvoa niiden pohjalle. OSGEO ja moni valtionvirasto, kuten Maanmittauslaitos ja Väylävirasto, ovat tehneet tämän suhteen jo pitkään arvokasta työtä.  Tähän liittyvissä hankkeissa toivon olevani mukana asiantuntijan roolissa. 

Mistä tähän astisesta kokemuksesta tai opiskelemasta asiasta on ollut sinulle eniten hyötyä?

Paloin loppuun töissä ja opinnoissani joitakin vuosia takaperin. Se oli opettavainen kokemus, sillä siinä tuli pakotetusti sinuiksi omien rajojensa kanssa. Otin itselleni lyhyen hengähdystauon ja myöhemmin tämän kokemuksen ansiosta olen löytänyt uuden, terveemmän suhtautumisen työhön.

Opiskelemistani asioista hyödyllisimmät liittyvät työprosessien automatisoimiseen. Yleisimmät paikkatieto-ohjelmistot sallivat omien työkalujen luomisen ja niiden ansiosta olen päässyt irti monista itseään toistavista työvaiheista, jotka ovat suoraan sanottuna usein tylsimmästä päästä. Tämä on vapauttanut arvokasta aikaa muille työtehtäville. 

Mikä infra/kuntatekniikan alassa on parasta ja millaisia terveisiä lähettäisit uran alkupuolella oleville tai alaa miettiville?

Ala on ollut jo pitkään innovatiivinen, eikä loppua ole näkyvissä. On lähes mahdotonta olla oppimatta uutta, eikä tylsää ei tule! 

Alaa miettiville: Olkaa oma-aloitteisia jo opiskeluaikananne. Selvittäkää, millaisten työvälineiden, ohjelmistojen tai teknologioiden käyttötaidolle tavoittelemissanne yrityksissä on tarve ja pyrkikää ottamaan niitä haltuun. Jos työkokemusta ei ole vielä kertynyt, kannattaa luoda portfoliota pohjaten omiin projekteihin.  Avoimen lähdekoodin ilmaisia ohjelmistoja on ladattavissa PALJON, omalla älypuhelimella voi esimerkiksi käydä paikantamassa oman elinympäristönsä ilmiöitä ja kuvaukseen kykenevien drone-lennokkien kuluttajahinnat ovat pudonneet viime vuosina. 

Marraskuun Nuori Osaaja - Suvi Survo

Kerro itsestäsi, miten päädyit alalle?

Olen Suvi Survo, työskentelen WSP Finland Oy:ssä vesihuolto- ja hulevesisuunnittelijana. Tulin taloon keväällä 2017 kesäharjoittelun merkeissä. Olin jo yliopistossa kiinnostunut suunnittelu- ja konsulttialasta, joten nyt onkin ollut kiva päästä näkemään näitä hommia.  

Mitä sinulla on työn alla tällä hetkellä?

Vesihuollossa tyypillisiä projekteja ovat uusien vesihuoltoverkostojen suunnittelu sekä saneerauskohteet ja johtosiirrot. Hulevesien osalta nyt on käynnissä sekä yleis- että rakennussuunnitteluvaiheessa olevia projekteja, esimerkiksi uuden asemakaava-alueen hulevesisuunnittelua sekä huleveden laadulliseen käsittelyyn tarkoitettujen biosuodatusrakenteiden suunnittelua. Lisäksi perehdytän tällä hetkellä uutta työntekijää vesihuoltosuunnitteluun.

Missä haluaisit olla vielä parempi työssäsi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Haluaisin olla parempi suunnittelija, ja kehitystä tapahtuukin jatkuvasti kokemuksen karttuessa erilaisissa projekteissa. Tavoitteenani on oppia paremmin hulevesimallinnusta. Tietomallinnuskin kiinnostaa, sillä suunnittelutyö siirtyy koko ajan enemmän tietomallipohjaiseksi.

Mitkä ovat mielestäsi ne syyt, jotka tekevät omasta alastasi kiinnostavan? 

Työ on hyvin vaihtelevaa. Välillä pääsee pohtimaan laajoja kokonaisuuksia ja ideoimaan uusia asioita. Välillä taas keskityn detaljeihin ja mietin, miten jokin asia konkreettisesti toteutetaan. Vaihtelevuutta tuo myös se, että projektikohteita on ympäri Suomea. Ala kehittyy koko ajan, minkä ansiosta pääsen jatkuvasti kasvattamaan osaamistani. Uutta saa oppia myös, kun tekee monialaisia projekteja yhdessä useiden eri tekniikka-alojen suunnittelijoiden kanssa.

Millaisten projektien parissa haluaisit työskennellä esim. 5 vuoden päästä?

Haluaisin jatkossakin työskennellä projekteissa, jotka ovat monialaisia ja joissa kehitetään uusia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi ennusteiden mukaan sääilmiöt tulevat äärevöitymään, joten on tärkeää katsoa suunnitteluratkaisuissa tulevaisuuteen tämänhetkisten tarpeiden lisäksi, jotta ratkaisut toimivat myös vuosikymmenten päästä. Haluaisin myös hyödyntää ympäristökemian osaamistani entistä enemmän hulevesien laadullisessa hallinnassa.  

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Musiikki on minulle pitkäaikainen harrastus. Soitan pianoa ja laulan ja työkaverini kanssa meillä on klarinetti/saksofoni-piano-duo. Lisäksi neulon ja parhaillaan herättelen uinuvia ompelutaitojani. Tykkään paljon myös liikkua luonnossa.

Excursio Ramboll Villageen ti 10.12.

Tervetuloa mukaan SKTY:n Nuorten ammattilaisten excursiolle Rambollin uudelle päätoimistolle, Ramboll Villageen Espoon Perkkaalle!

Tapaamme Perkkaalla osoitteessa Itsehallintokuja 3 klo 16.30 alkaen. Paikalle pääsee julkisilla Leppävaarasta, mutta löytyy myös vieraille pysäköintipaikkoja. Virallinen osuus jatkuu klo 19 saakka, jonka jälkeen on mahdollista jäädä vielä verkoistoitumaan.

Tarjolla mielenkiintoinen esittelykierros Rambollin päätoimistolla sekä pientä purtavaa!

Excursio on avoin kaikille ja täysin ilmainen.

Huom! Ilmoittautuminen on sitova!

Ilmoittaudu tästä mukaan!

Lokakuun Nuori Osaaja - Tony Lappalainen

Kerro itsestäsi, miten päädyit alalle? 

Olen Tony Lappalainen ja työskentelen liitosasiantuntijana Sipoon Vedellä. Olen ollut tehtävässä nyt 10 kuukautta. Ennen tätä pestiä olen ollut mm. HSY:llä liitossuunnittelijana. Tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu liitoskohtalausuntojen tekeminen, vesihuollon liittymissopimusten ja -laskujen laatiminen sekä asiakkaiden neuvonta.

Alalle päädyin, koska ympäristöteknologia kuulosti AMK:ssa mukavalta opintosuunnalta. Sen sisällä oli vielä vesihuolto omana ainekokonaisuutenaan. Siihen kuului muun muassa putkistosuunnitteluun, kaavoitukseen yms. liittyviä opintoja. Itseäni ei niin kiinnostanut labratyöskentely ja -tutkimukset, joka oli myös yksi suuntautumisvaihtoehto ympäristöteknologian puolella.

Missä haluaisit olla vielä parempi työssäsi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi? 

Haaveenani on hallita vesihuollon toimintakenttä kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaisi myös käytännön kokemusta mahdollisimman monelta osa-alueelta. Toive on ehkä epärealistinen eikä tuolla tyylillä voisi kehittyä millään osa-alueella huipputekijäksi. Näen kuitenkin, että laaja-alaisesta asioiden ymmärtämisestä on varmasti hyötyä ja se mahdollistaa toimimisen useissa erilaisissa ja monipuolisissa tehtävissä.

 

Mitkä ovat mielestäsi ne syyt, jotka tekevät omasta alastasi kiinnostavan?

Vesihuoltoala on kiinnostava mielestäni monestakin eri syystä. Ensinnäkin alalla on pitkät perinteet, jonka voi nähdä sekä mielenkiintoisena ja positiivisena asiana kuin haasteenakin. Lisäksi oman sukupolveni työura tulee tällä alalla varmasti pitämään sisällään mielenkiintoisia aikoja ja suuriakin investointeja, kun laajat vesihuoltoverkoston osat tulevat käyttöikänsä päähän ja kertynyttä korjausvelkaa on pakko kuroa umpeen rankallakin kädellä.

Myös suuriin kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike luo alallemme haasteita. Pienten paikkakuntien väkimäärä kutistuu entisestään ja suuret kaupungin kasvavat. Vedensaanti ja muu vesihuolto on kuitenkin pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman laajalti ja kohtuullisella hinnalla myös noilla muuttotappioalueilla.

Viimeinenkin mieleen tuleva osa-alue liittyy tulevaisuuteen ja alan käynnissä olevaan muutokseen. Se on digitaalisuus. Digitalisoituminen mahdollistaa uusia ratkaisuja ja toiminnan tehostamista. Tämä kaikki on nyt murrosvaiheessa ja tulevaisuus tuo mukanaan varmasti paljon uutta ja kiinnostavaa mutta varmasti myös uusia haasteita.

Tiivistettynä: Vesihuoltoalan tulevaisuudessa on paljon epävarmuutta ja sen mukana myös paljon uusia mahdollisuuksia. Tuo epävarma tulevaisuus kiehtoo minua.

Millaisissa tehtävissä tai millaisten projektien parissa haluaisit työskennellä esim. 5 vuoden päästä?

Esimiestyöt ja käytännön kenttätyöt kiinnostavat ja haluaisin mahdollisesti kokeilla ammattitaitoani esimerkiksi putkimestarina tai valvojana. Olen aika vauhdikas persoona ja pidän muuttuvista työtehtävistä ja tilanteista, joten minun on hankala sanoa mihin työhön päädyn viiden vuoden päästä.

Yksi aihe, jossa toivon tulevaisuudessa saavani olla mahdollisimman paljon mukana, on alan digitalisoituminen ja paperilla pyöritettävän työn siirtyminen sähköiseksi. Sähköinen asiointi täytyy kuitenkin tehdä hyvin, muuten sekä työntekijät että asiakkaat ovat tyytymättömiä lopputulokseen.

Sinulla on aiempaa kokemusta esim. HSY:ltä. Millä lailla mittakaavan muutos näkyy työssäsi / tehtävissäsi nyt kun työskentelet Sipoon Vedellä?

HSY:n organisaatio on merkittävästi suurempi, joten yksittäisen henkilön työtehtävät voivat siellä olla paljon rajatummat. Hieman kärjistäen työnkuvaani HSY:llä kuului vain 1/4 siitä, mitä se on nyt Sipoon Vedellä. Työtehtävien laajuuden ohella kuitenkin koen, että minulla on täällä paljon vapaammat kädet tehdä työtäni ja vaikuttaa kokonaisuuteen. Pienessä organisaatiossa myös etäisyys päätöksiä tekevään tasoon - eli "johtoportaaseen" - on paljon lyhyempi, sillä Sipoon veden johtaja on suora esimieheni.

Toisaalta HSY:n suurempi organisaatio mahdollisti sen, että mahdollisen sairastapauksen tai loman ajaksi löytyi aina tuuraaja. Sota ei siellä yhtä miestä kaivannut. Tästä näkökulmasta Sipoon Veden organisaatio on paljon haavoittuvaisempi ja yksittäisellä työntekijällä on suurempi vastuu. Mutta toisaalta pidän vastuusta, se tuo työhön mielekkyyttä ja sisältöä työpäivään.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Muksujen kanssa ollessa saa työasiat hyvin taka-alalle. Lisäksi hankimme juuri omakotitalon, jossa riittää isompaa ja pienempää remontoimista vielä pitkäksi aikaa. Harrastuksista roolipelit ja kesäaikaan myös retkeily ja luonnosta nauttiminen ovat minulle tärkeitä.

Yhteistyökumppanimme hanke: WSP, Hiekkaharjun vesitorni

WSP on vastannut Vantaan Hiekkaharjuun nousevan uuden vesitornin rakenne-, arkkitehti-, geo-, liikenne- ja ympäristösuunnittelusta sekä tornin hulevesien suunnittelusta. Vantaan kaupunki ja HSY valitsivat hankkeesta järjestetyn suunnittelukilpailun voittajaksi WSP:n ”Siluetti” -ehdotuksen, jonka pohjalta vesitornin ulkoasua työstetään. Suunnittelukilpailussa etsittiin kaupunkikuvallisesti ja visuaalisesti innovatiivista ilmettä vesitornille.

Itse tornista, sen piha-alueesta ja ympäröivästä puistosta haluttiin tehdä ympäristön asukkaita alueella houkutteleva kokonaistaideteos. Esimerkiksi vesitornin piha-alueelle lisättiin veden liikettä muistuttavia harjanteita pehmentämään isoa aukiota. Tornia ei kuitenkaan maisemoida uudestaan, vaan se liitetään osaksi viereistä ulkoilu- ja virkistysaluetta, ja puisto jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Torni pidetään sävyltään vaaleana ja säiliöosan julkisivu verhoillaan perforoidulla eli rei’itetyllä metallikasetilla. Perforointikuvio esittää vedestä nousevia kuplia. Tornin tukia pyöristetään, jolloin tuet muuttavat tornin siluetin sulavamman muotoiseksi.

Tornin varsiosa, vinotuet sekä säiliöosan alapinta valaistaan Led-valaisimien avulla. Näin valaistus kohdistetaan vain haluttuihin kohtiin, jolloin korostetaan vesitornin arkkitehtuuria. Vesitornin yläosa valaistaan perforoinnin takaa, jolloin yläosaan saadaan luotua läpikuultavuutta ja keveyttä. Valaistus luo torniin elävyyttä, sillä se aaltoilee hienovaraisesti veden lailla.


Lue lisää Hiekkaharjun vesitornin rakentamishankkeesta tämän linkin takaa.