Helmikuun Nuori Osaaja: Simo Kesti

Esittele itsesi ja osaamisalueesi. Miten päädyit alalle?

Luonnossa liikkuminen on hyvää vastapainoa toimistotyölle

Olen Simo Kesti, 31-vuotias rakennustekniikan diplomi-insinööri. Opintokokonaisuuteni koostui infrarakentamisen sekä liikenne- ja kuljetusjärjestelmien opinnoista. Diplomityöni aihe oli Kuopion kaupungin katuverkon korjausvelka ja siitä lähtien on työnkuvani ollut enemmän tai vähemmän kytköksissä infran omaisuuden- ja kunnonhallintaan liittyviin aiheisiin. Valmistumisen jälkeen työskentelin vajaat viisi vuotta Rambollilla, pääasiassa kuntien infraomaisuuteen liittyvissä projekteissa. Viime syksynä vaihdoin konsultilta kuntaan, kun aloitin rakennuttajainsinöörinä Sipoon kunnalla.

Alalle päätymiseni on ollut melko monen muuttujan summa. Ehkä eniten siihen on kuitenkin vaikuttanut useana vuonna Kuopion kaupungilla tehdyt kesätyöt, joiden kautta pääsin tutustumaan kuntatekniikan laajaan maailmaan. Lopulta diplomityöni aihealue vei sen verran syvälle alan syövereihin, ettei sieltä ollut paluuta. Myös sukurasitetta varsinkin isän ja tädin puolelta on diagnosoitu.

Vaihdoit konsultilta kuntaan, mistä ajatus lähti? 

Tietoa uusista hankkeista jaetaan kuntalaisille mm. asukasilloissa.
Kuvassa infopisteiden leijuvat kyltit odottamassa sijoittelua

Päällimmäinen ajatukseni oli halu nähdä, millainen maailma neuvottelupöydän toisella puolella avautuu. Tilaajapuolella asiakkaina ovat kaikki kuntalaiset ja projektina koko kunta. Hyvin erilainen maailma siis, joten uskon, että kokemusta karttuu varmasti. Työnkuvani on Sipoossakin kallellaan enemmän omaisuudenhallinnan suuntaan kuin puhtaaseen rakennuttamiseen.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä? 

Fyysisesti pöydältäni ei löydy mitään, sillä muutimme syksyllä uusiin toimistotiloihin, jossa kellään ei ole nimettyä työpistettä ja asioiden pyörittämistä paperilla pyritään minimoimaan. Tällä hetkellä työn alla kuitenkin on monenmoista pienempää hommaa, kuten kunnan katuvaloverkon sekä hulevesiverkon tietojen ajantasaisuuden tarkistaminen ja täydentäminen sekä esimerkiksi muutaman uuden bussipysäkin rakentaminen.

Aloitit tänä vuonna SKTY:n hallituksessa, miltä hallitustyö on maistunut?

Olen ollut mukana SKTY:n Nuorten Ammattilaisten klubin toiminnassa ja on hienoa, että saimme nostettua yhden nuoremman polven edustajan myös SKTY:n hallitukseen. Itse hallitustyöstä odotan opettavaista ja se on varmasti hyvä kokemus uralla. Tähän mennessä on pidetty vasta yksi kokous, mutta jo sen perusteella odotan hyviä keskusteluja alamme tulevista suuntauksista ja siitä, kuinka SKTY voi parhaiten olla mukana tuomassa panoksensa tuohon kehitykseen. 

Vuonna 2016 hymyiltiin, kun SKTY Nuoret Ammattilaiset -klubi oli juuri
saatu perustettua. Nyt tällä joukolla on oma edustus myös emoyhdistyksen hallituksessa

Missä haluaisit olla vielä parempi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Konsulttipuolella ollessani huomasin, kuinka paljon tilaajan tilaus- ja projektin ohjaamisen taidot vaikuttavat koko projektin kulkuun ja lopputulokseen. Nyt pöydän toisella puolella istuessani tahtoisin siis kehittyä mahdollisimman hyväksi tilaajaksi, joka osaa antaa konsultille tarvittavat tiedot, rajaukset ja ohjauksen. 

Allianssimallista sujuvuutta infrahankkeisiin

Yhä useammin iso rakennushanke toteutetaan allianssimallilla. Ensimmäisenä allianssimallia
alettiin käyttää isoissa tiehankkeissa. Sieltä sen käyttö on laajentunut talonrakennushankkeisiin
sekä kuntasektorin infra-hankkeisiin, kuten raitiotiehankkeisiin. Sitä, kuinka laajasti allianssimallia
hyödynnetään viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, voidaan vain arvailla.
Mutta mikä selittää allianssimallin käytön yleistymisen. Allianssimallin hyödyt etenkin suurissa
hankkeissa ovat merkittävät. Tämä on todistettu niin käytännön toteutuksissa kuin opinnäyte- ja
diplomitöissä sekä väitöskirjatutkimuksissa. Perinteisessä projektimallissa osapuolet istuvat omissa
organisaatioissa, ajavat omaa agendaa ja pahimmillaan osapuolet vaihtuvat useasti hankkeen
aikana. Allianssimallisissa projekteissa kaikki osapuolet muodostavat yhteisen organisaation, joka
toimii koko suunnittelun ja rakentamisen ajan. Koko hankkeen ajan yksi tärkeimmistä sanoista on
me. Me teemme ja meillä on yhteinen tavoite. Tilaajan, suunnittelijan ja toteuttajien väliset raja-
aidat kaadetaan ja kaikilla on yhteinen köysi, jota vedetään samaan suuntaan. Silloin kaikki voittaa
tai kaikki häviää.

Yhteinen allianssiorganisaatio toimii yleensä hankkeelle muodostetussa Big-Roomissa, jonka
ytimessä on eri alojen suunnittelijat, rakentajat, asiantuntijat ja projektinjohto. Yksi allianssin
suurimmista haasteista onkin saada mallin mukainen me-henki luotua jokaiselle hankkeessa
toimivalle yksilölle. Erityisesti suurissa hankkeissa meitä alamme ammattilaisia on satoja. Jotta
kaikki saadaan samaan veneeseen soutamaan samaan suuntaan, tarvitaan toimijoiden välistä
luottamusta. Luottamuksen rakentaminen onkin tärkeä allianssin perusperiaate. Ilman vahvaa
luottamusta ja yhteistyötä allianssimallia on vaikea toteuttaa. Voisi ajatella, että tehtävä on
mahdoton meille suomalaisille, joiden perusidentiteetti on puurtaa omassa nurkassa kenenkään
häiritsemättä ja huutaa ”ei tartte auttaa”. Kokemus on kuitenkin osoittanut ennakkoluulot
vääräksi.

Olen saanut olla itse mukana rakentamassa allianssin me-henkeä. On ollut hienoa huomata, miten
allianssihankkeissa eri alojen ammattilaiset istuvat pyöreän pöydän ääreen, lyövät innovatiiviset
päät yhteen sekä ratkovat eteen tulevat ongelmat avoimessa ja innostavassa ilmapiirissä. Kun
ongelma on yhteinen, eikä palloa voi heittää kasvottomalle toiselle osapuolelle, saadaan aikaan
innovaatioita, joiden avulla voidaan luoda uusia toimivia ratkaisuja. Allianssihankkeet ovat myös
yksittäisen työntekijän näkökulmasta kiinnostavia. Esimerkiksi suunnittelun alkuvaiheesta lähtien
suunnittelupöydässä istuu mukana rakentaja, työmaalla taas rakentajien mukana on suunnittelija.
Allianssissa työskentelyssä oppii laajasti myös asioita, joita tavallisissa suunnittelu- tai
rakennusprojekteissa ei tule vastaan.

Tiedon saatavuuden parantaminen, uudet innovaatiot ja sitä kautta tuottavuuden sekä
suorituskyvyn parantuminen: Näihinhän jokainen yritys pyrkii ja näitä arvoja ihannoi.
Allianssimallin hyviä puolia pyritäänkin nykyään saavuttamaan myös yritysten ja kuntien sisällä
lisäämällä eri toimintojen vuorovaikutusta. Tästä yksi konkreettinen esimerkki on
monitoimitilatoimistojen rantautuminen hyökyaallon voimalla monen yrityksen toimitilamalliksi.
Sitä, saavutetaanko oikea me -henki, jos panostetaan vaan pöytien ja tilojen uudelleenjärjestelyyn
on asia, josta voisin kirjoittaa vaikka kokonaan oman kirjoituksen. Allianssihenki koostuu monesta
eri osa-alueesta, johon jokaisen hankkeessa työskentelevän on sitouduttava, jotta halutut
tavoitteet saavutetaan. Todellinen allianssihenki kasvaa sisältäpäin ja jokaisella yksilöllä on henkeen iso vaikutus. Sitä ei voi luoda ulkopuolelta käsin. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin
lenkki. Sama pätee niin alliansseissa ja muissa tiimeissä. Yhteishenki ja tiedonkulku toimii silloin,
kun jokainen alansa ammattilainen sitoutuu toimimaan ryhmässä, edistämään avointa keskustelua
ja tiedonvaihtoa, ratkaisemaan haasteita sekä auttamaan kollegaa mäessä. Loppujen lopuksi
allianssihenki on kiinni jokaisen omasta toiminnasta ja asenteesta. Meistä jokainen on tärkeä
lenkki kuntatekniikan ammattilaisten ketjussa. Ollaan siis avoimia, verkostoidutaan ja rakennetaan
yhdessä parempaa infraa, oli hankkeiden toimintamalli pohjiltaan mikä tahansa.

Malla Sipilä
SKTY Nuoret Ammattilaiset

Kirjoittajalla on noin kolmen vuoden kokemus eri allianssiprojekteissa työskentelystä

Ihmettä katsomaan - Nuorten Ammattilaisten excu funikulaarityömaalle

SKTY Nuoret Ammattilaiset järjesti excursion Turun Fölikulaarin työmaalle syyskuun lopulla 2018. Juttu on julkaistu alunperin viimesyksyisessä Kuntatekniikka-lehdessä.

Excujoukko valmiina työmaakierrokselle

Suomen Turkuun on rakentumassa jotain, jonka kaltaista ei Suomesta vielä löydy. Turun Funikulaari eli turkulaisittain "Fölikulaari", on rinnehissi, joka on suunniteltu osaksi Turun joukkoliikennejärjestelmää. Se nousee Aurajoen rannan tuntumasta Kakolanmäelle ja tulee helpottamaan mäelle rakentuvan asuinalueen liikenneyhteyksiä huomattavasti. Rinnehissin rakentaminen aloitettiin keväällä 2018.

SKTY:n Nuoret Ammattilaiset järjesti ensimmäisen oman excursionsa 27.9. ja suuntasi Funikulaarin työmaalle. Mukaan saimme hyvän edustuksen Turun AMK:n opiskelijoita, tulevaisuuden ammattilaisia. Työmaata ja projektia meille olivat esittelemässä projektinjohtaja Janne Laine Turun kaupungilta sekä pääurakoitsijana toimivan Kuntec Oy:n projektipäällikkö Jussi Surkko.

Janne Laine esitteli vieraille Fölikulaarin sekä sen
ulkomaalaisten vastineiden ominaisuuksia

Laineen ja Surkon työmaakopissa pitämä info oli kiinnostava paketti ja harvinaislaatuinen projekti kirvoitti kuulijoilta myös useita täsmentäviä kysymyksiä. Ulkomaan oppeja oli projektia varten haettu mm. Italiasta asti. Ulkomaisiin sukulaisiinsa verrattuna Fölikulaarissa tullaan käyttämään enemmän nykytekniikkaa, kuten esimerkiksi sensoreita, jotka tarkkailevat laitteiston toimintaa ja vähentävät tarkastuskierrosten tarvetta. Käyttäjille ilmaisessa Fölikulaarissa ei myöskään ole tarvetta paikalla olevalle henkilökunnalle, sillä operointi ja valvonta tapahtuvat nekin tekniikan ansiosta etänä esimerkiksi useiden kameroiden avustuksella.

Esitystä kuunnellessa täytyi todeta, että Fölikulaarin projektista löytyy kyllä jokaiselle jotakin. On kytköksiä mm. kaavoitukseen, joukkoliikennesuunnitteluun, teknisiin järjestelmiin, maanrakentamiseen ja haastaviin betonirakenteisiin. Lisäksi suunnitelmat ovat nykyaikaisesti tietomallipohjaisia ja hissilaiturin katokset arkkitehdin käsialaa. Fölikulaarin 3D-mallia on keksitty käyttää myös läheiseen puistoon sijoitettavan Fölikulaari-leikkivälineen suunnittelussa.

Esimerkkikuva Fölikulaari-leikkivälineestä, jonka suunnittelussa
on käytetty oikean Fölikulaarin 3D-mallia

Projekti-infon sekä lyhyen Nuoret Ammattilaiset -toiminnan mainoksen jälkeen jalkauduimme itse työmaalle, jossa oli monen muun työvaiheen ohella meneillään radan pohjan valu- ja laatoitustyöt sekä kiskoja varten tulevien kiinnikkeiden asentaminen. Työmaan vieressä Kakolanmäen rinnettä ylös nousi siksakkia kiemurteleva puistoväylä. Viimeistään tuo väylä ja mäelle nousevat busseille liian hankalat ja jyrkät kadut saivat ulkopaikkakuntalaisenkin tajuamaan, miksi turkulaiset ovat päätyneet näinkin erikoiseen ratkaisuun.

Työmaalla oli meneillään radan pohjan päällystäminen
ja kiskokiinnitysten valmistelu

Työmaalta laskeuduimme lopuksi Aurajoen rantaan, josta löysimmekin sopivan paikan istahtaa hetkeksi huilaamaan. Nuorten Ammattilaisten tarjoamat oluet auttoivat exculla kerääntyneen tietomäärän sulattelussa.

Nuorten Ammattilaisten ydintiimi haluaa kiittää tutustumiskäynnin isäntinä toimineita Turun kaupunkia ja Kuntec Oy:ta projektin kattavasta ja kiinnostavasta esittelystä sekä exculle osallistuneita Turun AMK:n opiskelijoita aktiivisuudesta ja hyvistä kysymyksistä.

Excursioputki on nyt siis avattu, joten jatkoa seuraa varmasti! Minne seuraavaksi? Idean muruja on jo suunnittelupöydällämme pyörinyt, mutta heitä ihmeessä oma ehdotuksesi, vaikka yksityisviestillä Kuntatekniikan Nuorten Ammattilaisten facebookissa.