perjantai 7. syyskuuta 2018

Nuoret Ammattilaiset näkyvästi esillä Kuntatekniikan päivillä

Kesäkuiset kuntatekniikan päivät olivat onnistunut kokemus myös SKTY:n Nuorten Ammattilaisten näkökulmasta. Nuoret Ammattilaiset olivat aktiivisesti järjestämässä päiviä, minkä lisäksi päivillä pääsi kuulemaan uudet tuulet kuntakentästä ja verkostoitumaan kollegoiden kanssa.

Torstai-iltana get together- tilaisuudessa Tallinnan kansalliskirjastolla Nuoret Ammattilaiset jakoivat kaksi palkintoa aktiivisimmille Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset facebook –sivuston sometykkääjille. Palkinnot menivät etuoikeutetusti Mikko Leppäselle (Ramboll Oy) sekä Jari Marjetalle (Suomen Kuntotekniikka Oy). Molempien herrojen tykkäyssormi toimii aktiivisesti facebook-sivustomme julkaisujen kohdalla, vaikeampaa on löytää julkaisua, joista he eivät ole tykänneet kuin toisin päin.

Vuoden tykkääjät: Mikko Leppänen ja Jari Marjeta. Jari Marjeta oli estynyt hakemaan palkintoa, joten palkinnon Jarille myöhemmin toimitti Jarin oikea käsi Antti Hirvonen. Huhu kertoo, että molemmat palkintopeukut olivat tallessa vielä perjantainakin. Kuva Simo Kesti.

Seksikäs kuntatekniikka – oman hännän nostamista ja parempaa viestintää

Perjantai-iltapäivänä Nuoret Ammattilaiset järjestivät paneelin aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Kuntatekniikka ei kohta kiinnosta enää ketään – Miten alan tulisi uudistua? Paneelissa keskustelemassa olivat Marika Kämppi, Milla Lötjönen ja Eero Kauppinen. Marika toi paneeliin osaamista kuntasektorin monesta eri kolkasta, sillä hänelle on työkokemusta kertynyt useista kuntien ja kaupunkien toimialoista (mm. kaupunkiympäristö, joukkoliikenne, vesi- ja jätehuolto). Milla tiedonhallinnan ammattilaisena ja hieman erilaisella maantieteilijä taustallaan toi paneeliin oman näkemyksensä kuntatekniikan kehityksestä ja merkityksellisyydestä. Tuoreimpia näkemyksiä paneeliin antoi Eero Kauppinen, joka ennen paneelia kuvaili itseään intohimoiseksi diplomi-insinööriksi, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista ja liikkumisesta. Paneelissa mukana oli myös professori Pentti Murole, joka liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kiistattomana kunkkuna antoi osuvia kommentteja panelistien puheenvuoroihin. Lari Siren SKTY Nuoret Ammattilaiset ydintiimin jäsen juonsi paneelin rohkeasti kyseenalaistaen perinteisiä näkemyksiä.
Panelistit (vas. Marika Kämppi, Eero Kauppinen ja Milla Lötjönen) työssään. Kuva Simo Kesti.
Seksikäs kuntatekniikka paneelin aiheena herätti jo ennen paneelia keskustelua siitä, onko seksikäs sanaa syytä liittää aiheeseen ollenkaan väärinkäsitysten aiheuttamisen takia. Paneelilla haluttiinkin virittää keskustelua, herättää tunteita ja korostaa nimenomaan sitä, että nyt ei keskustella seksuaalisesta viehätysvoimasta, vaan erityisesti kuntatekniikan houkuttelevuudesta, kiehtovuudesta ja trendikkyydestä. Tärkeästä aiheesta keskusteltiin paneelissa pilkesilmäkulmassa ja vaikka panelistien ilmeet välillä olivatkin vakavat, myös nauru raikasi salissa.
Paneelin yleisöä myös osallistettiin paneeliin kysymällä heidän mielipiteitään värikoodattujen lappujen perusteella: insinöörin sininen osoitti vastaajan olevan samaa mieltä väittämän kanssa, punainen taas erimieltä. Yleisöltä kysyttiin mm. saadaanko parhaan osaajat houkuteltua alalle ja yllättävän iso osa yleisöstä oli myös sitä mieltä, että emme saa parhaita osaajia alallemme tällä hetkellä. Kilpailu osaajista on siis kovaa.

Yleisö pääsi antamaan mielipiteensä polttavimpiin kysymyksiin. Kuva Simo Kesti

Paneelissa nousi selvästi esille, että kuntatekniikka on kyllä houkuttelevaa ja me alan osaajat teemme todella hienoja ja mielenkiintoisia asioita. Vika onkin ennemmin markkinoinnissa ja viestinnässä: meidän tulisi tuoda alan osaamista enemmän esille ja olla rinta rottingilla saavutuksista. Tekemämme työ on merkityksellistä ja hienoa, kuntatekniikan ei pitäisi missään nimessä olla itsestäänselvyys. Mutta ei kuntatekniikkaa kukaan muu nosta jalustalle, jos emme sitä tee itse. Viestintä ei ole ollut kuntatekniikan ammattilaisten ydinosaamista ja siihen tulisi selvästi kiinnittää huomiota. Sosiaalista mediaa pitäisi käyttää laajemmin ja paremmin. Viestintäkanavan lisäksi tyyli on tärkeää, sillä viestinnän tulisi olla aktiivista, nopeaa ja ytimekästä, ihmiseltä ihmiselle. Tällä hetkellä kerrotaan ”vanhusten juttuja vanhusten tyylillä” (toim. huom. suora lainaus paneelista, ei ikäsyrjintää). Nykyään hienojen infrahankkeiden sijaan kiinnostavat tarinat ja erityisesti henkilöt hankkeiden taustalla: sekä itse tekijät että loppukäyttäjät. Viestintää omasta tekemisestä pitäisi kehittää kokoajan, sillä viestintää on asioista kertominen etukäteen, jälkikäteen tehtävä viestintä on aina selittelyä.

Esille nousi myös alan kansainvälisyys tai ennemminkin sen puute. Alaan liittyvää tutkimusta tehdään liian vähän ja usein diplomityöt, jotka ovat tutkimuksen alin taso, ovat niitä joilla osaamista viedään maailmalle. Näiden lisäksi tarvittaisiin myös korkeampitasoista tutkimusta. Ala kaipaisi ehdottomasti suomalaisen osaamisen vientiin yhteistyötä ja yhteistä alan puhemiestä/-naista, joka nostaisi alan imagoa ja veisi osaamista maailmalle.

Kiitos kaikille kuntatekniikan päiville ja paneeliin osallistujille. Nostetaan yhdessä kuntatekniikka jalustalle!
Paneelin jälkeen kahvin kanssa tarjolla oli SKTY Nuoret Ammattilaiset tarjoama avec kurkunkostukkeeksi. Kuva Simo Kesti.






tiistai 28. elokuuta 2018

Elokuun Nuori Osaaja: Emeliina Kortesniemi

Kerro hieman itsestäsi; Kuka olet ja missä työskentelet tällä hetkellä?

Olen 23-vuotias kuudennen vuoden teekkari Tampereelta. Pääaineenani on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena infrarakentaminen. Olen työskennellyt nyt hieman yli vuoden Civilpointilla opiskeluiden ohella. Pääasiassa työskentelen tukipalveluissamme ohjelmistoasiantuntijana, jossa autan lähinnä Trimble Novapointiin liittyvissä kysymyksissä. Työskentelen myös paljon Trimble Quantm -ohjelmiston kanssa, sillä toimin sen tuotevastaavana. Tätä kautta olen päässyt tutustumaan mielenkiintoisten asiakasprojektien parissa työskentelyyn.

Minua on aina kiinnostanut rakennettu ympäristö. Civilpointille tulin töihin, sillä uskon, että täällä alaan saa erilaisen näkökulman. Tukipalveluissa arkipäiväämme on ratkoa ohjelmistoihin ja tietomallinnukseen liittyviä asioita.  


Mitkä ovat ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joiden avulla olet päässyt urallasi tähän pisteeseen?

Kiinnostus infra-alaa ja ohjelmistoja kohtaan ovat varmasti olleet avainasemassa. Luulen myös, että uteliaisuus, periksiantamattomuus ja oma-aloitteisuus ovat auttaneet asioiden selvittämisessä ja ratkomisessa. Asiakaspalvelutehtävässä tärkeänä ominaisuutena on tietysti myös asiakaspalveluhenkisyys.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Yritän hakea tasapainoa tekemällä asioita, jotka muistuttavat mahdollisimman vähän työnteosta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaiset harrastukset sekä läheisten kanssa ajan viettäminen. Olen aina tykännyt todella paljon matkustelemisesta ja viime aikoina olenkin tehnyt usein viikonloppureissuja, jotka tuovat mukavasti vastapainoa arkeen.

 
Viltsu on hiljainen, mutta hyvä kuuntelija.
Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Suurin työpöydältäni löytyvä yksittäinen projekti on tällä hetkellä diplomityö, jota teen Quantm -ohjelmistoon liittyen. Quantm on teiden ja ratojen linjausvaihtoehtojen optimointiin tarkoitettu työkalu. Tutkin diplomityössäni Quantmin soveltumista Suomen markkinoille. Muut työtehtäväni liittyvät tällä hetkellä vahvasti tukipalveluihimme. Teen ja päivitän säännöllisesti esimerkiksi ohjeita, joita julkaistaan tukiportaalissamme. Konkreettisista asioista työpöydältäni löytyy kynien ja muistilappujen lisäksi Viltsu.






Mitkä ovat yrityksenne mielenkiintoisimmat nykyiset/lähimenneisyyden projektit, jossa olette mukana tai minkälaisia palveluja tarjoatte alan eteenpäin viemiseksi?

Mielestäni yksi kiinnostavimmista lähimenneisyyden projekteista on Trimble Quantmin pilottiprojekti. Pilottiprojektissa pyrittiin löytämään Trimble Quantm -ohjelmistoa hyödyntäen laskennallinen optimigeometria noin seitsemän kilometrin mittaiselle tieosuudelle. Laskennallisesti saatuja tuloksia verrattiin jo aiemmin tehdyn yleissuunnitelman tuloksiin. Pilottiprojektissa saatiin ohjelmistoa käyttäen pitkälti samankaltaisia linjausvaihtoehtoja kuin mitä asiantuntija-arvioiden perusteella oli saatu.

Yrityksellämme on tälläkin hetkellä meneillään monia kiinnostavia projekteja. En uskalla niitä avata tässä sen enempää, mutta toivottavasti kuulette niistä tulevaisuudessa lisää. Monissa projekteissamme ja muutenkin toimintamme tavoitteena on alan kehittäminen ja sen eteenpäin vieminen.

Terveiset kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille.

Kannattaa ehdottomasti hakeutua alalle! Ala on täynnä mielenkiintoisia hankkeita ja vaihtelevia työtehtäviä. Alalla riittää varmasti töitä tulevaisuudessakin.



 

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Suurin suomalainen rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimisto




Nuorten Ammattilaisten yhteistyökumppaneistamme seuraavana on esittelyvuorossa Sitowise Oy. Sitowise on 1300 hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntija- ja digitaaliset palvelut saman katon alta. Nykyinen Sitowise on syntynyt vuoden 2018 alussa Wise Group Finland Oy:n ja Sito Oy:n yhdistyessä. Samalla yritysestä on tullut suurin suomalaisomisteinen rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimisto, kaupunkiseutujen monialahankkeiden johtava osaaja sekä tiedolla johtamisen ja tietomallintamisen edelläkävijä.



Pitkän linjan sitolainen

Nuoret ammattilaiset pääsivät tällä kertaa kaupunki- ja liikenne –toimialan toimialajohtajaa Elina Väistön juttusille. Väistö on vuonna 2005 valmistunut liikennetekniikan diplomi-insinööri Espoosta. Sitowisessä ja sen edeltäjissä Elina on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien. Hän aloitti silloisessa Sito-Konsulteissa tuntiteekkarina opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen urapolku on kulkenut suunnittelijasta ja pienten hankkeiden projektipäälliköstä liikenneosaston osastopäälliköksi ja siitä aina kaupunki- ja liikennetoimialan toimialajohtajaksi.  



Merkittäviä kaupunkikehityshankkeita ja digitaalisuutta


Sitowisen vahvuudeksi Väistö mainitsee laaja-alaisen osaamisen. Parhaiten monipuolista asiantuntijuutta pääsee näyttämään haastavissa kaupunkikehityshankkeissa. Viime aikaisista projekteista voidaan mainita mm. Tapiolan Feenix, Verkkosaari, Kalasataman REDI ja Pasilan Tripla. Väistö itse on mukana Kruunusillat- ja Raide-Jokeri -hankkeissa.

SitoWise Oy on mukana Helsinkiin ja Espooseen suunnitteilla olevassa raidejokerissa. Raidejokerin rakennustyöt alkavat 2019 ja kyytiin pääset 2020-luvun alkupuolella. (kuva Helsingin kaupunki). 
”Sitowisessä toiminnan jatkuva kehittäminen on avainasemassa. Jokapäiväisessä perussuunnittelussakin koitamme löytää uusi ratkaisuja tai mahdollisuuksia. Palautteen saaminen ja kuunteleminen sekä itsensä kehittäminen ovat asiantuntijuutemme kehittämisen keskiössä” Väistö kertoo.

Kruunusillat -hanke yhdistää 10 km raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Samalla se luo uuden reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille, SitoWise on vahvasti mukana hankkeessa. (kuvaaja/kuvalähde:Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects)
Isommassa mittakaavassa Sitowise haluaa olla kehittämässä koko alaa. Yrityksen vahvuutena on digitaalisten palveluiden kytkeytyminen osaksi perinteisiä suunnittelupalveluita ja viime vuosina Sitowisessa onkin panostettu vahvasti tietomallinnuksen edelläkävijyyteen. Tästä konkreettisempana esimerkkinä mainittakoon tiestötietojärjestelmän kehitystyö, joka korvaa nykyisen tierekisterin ja mahdollistaa Liikennevirastolle aikaisempaa ajantasaisemmat tiedot väylien kunnosta, käytettävyydestä ja käytöstä.

Muutosten tuulia

Väistöltä kysyttäessä alan muutoksista oman uransa aikana hän muistelee ja toteaa erityisesti liikennesektorin olleen valtavassa muutoksessa viimeisimpien 15 aikana. ”Ilmastopoliittiset tavoitteet sekä kaupunkien strategia kestävien liikkumismuotojen tukemiseksi näkyvät hankepäätöksissä sekä suunnitteluratkaisuissa. Myös käyttäjälähtöisyys ohjaa suunnittelua vahvasti. Eri tietolähteistä saatava datan hyödyntäminen on myös mahdollistanut jopa uusia palveluita, kuten MaaS” Väistö toteaa iloisesti alan kehityksestä.

Entäpä mitä muutoksia tapahtuu 10 vuoden sisällä?

Nyt tehdyillä ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja tarkkaan ei voida ennustaa miten ihmiset liikkuvat esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. Väistön mukaan ilmastopolitiikka tulee jatkossa aina vain entistä vahvemmin ohjaamaan päätöksentekoa. Muun muassa sähköautot ja muut vaihtoehtoiset käyttömuodot tulevat mullistamaan kaupunkiympäristöä ja miten huomioimme niiden tarpeet muun muassa latausinfran osalta suunnittelussa. Samoin yhteiskäyttöisyys – erilaiset yhteiskäyttöpalvelut tulevat lisääntymään ja tätä kautta vaikuttamaan muun muassa pysäköintipaikkatarpeisiin. ”Onko tulevaisuudessa tarpeen omistaa omaa autoa, jos asut tiiviissä kaupunkiympäristössä” Väistö aprikoi? Näitä teknologiapainotteisten uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa tulisi tukea tarpeen mukaan.

Lopuksi Väistö lähettää vielä terveiset kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille. Rakennettu ympäristö koskettaa meitä jokaista joka päivä. Tällä alalla pääsee vaikuttamaan sinunkin arkesi sujuvuuteen!

Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset kiittävät Sitowise Oy:ta saamastaan tuesta ja toivottavat menestystä tuleviin koitoksiin.

Teksti: Kalle Häyrinen




maanantai 4. kesäkuuta 2018

Seksikäs kuntatekniikka – panelistien esittelyt

 
SKTY Nuoret Ammattilaiset järjestävät Kuntatekniikan päivillä 8.6. keskustelupaneelin aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Kuntatekniikka ei kohta kiinnosta enää ketään – Miten alan tulisi uudistua?
Paneelissa keskustellaan kuntatekniikan tilasta, uudistumistarpeesta sekä kyvystä ja halusta uudistua. Kysymme, miksi ala ei vedä riittävästi asiantuntijoita ja opiskelijoita ja sitä miten tähän saataisiin muutos. Pohdimme myös, miksi kuntatekniikan imago on vanhanaikainen, ummehtunut ja epäkiinnostava - ei siis lainkaan seksikäs. Etsimme konkreettisia ratkaisuja ja vastauksia näihin haasteisiin ja kysymme, mistä löydetään tarvittava uudistumisen dynamiikka alalle. Kaivamme esiin myös onnistumisia ja mietimme, miten niiden päälle voisi rakentaa uutta.
Panelisteinamme on kolme kuntatekniikan ammattilaista, joilta löytyy painavaa ja mielenkiintoista sanottavaa aiheeseen.
Marika Kämppi on todellinen kuntatekniikan moniottelija, työkokemusta on kertynyt useista kuntien ja kaupunkien toimialoista (mm. kaupunkiympäristö, joukkoliikenne, vesi- ja jätehuolto). Laaja-alaiset ja haastavat projektit mm. suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja kehittämisessä saavat hänet aina vain uudestaan innostumaan. Vuosien varrella on rakentunut laajat yhteistyöverkostot Kuntaliiton tehtävissä ja erilaisissa luottamustehtävissä mm. Liikenneturvan ja MANK ry:n hallituksissa. Nykyisin Marika toimii Sitowisellä johtavana asiantuntijana hankehallinnan ja kiertotalouden osastolla. Vuoden vaihteesta Marika on vaikuttanut myös Suomen Tieyhdistyksen hallituksessa. 


 
Milla Lötjönen on toiminut useissa rakennetun ympäristön tiedonhallintaan liittyvissä tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan. Vuodesta 2009 asti nykyisessä Sitowisessä työskennellyt maantieteilijä on toiminut vuosien varrella paikkatietokonsulttina, konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden vetäjänä sekä omaisuuden hallinnan palveluista vastaavana. Tiedonhallinnan moniottelija onkin saanut tähänastisen työuransa aikana tehdä töitä monipuolisesti sekä kuntien, valtionhallinnon että yritysten kanssa. Tällä hetkellä Milla toimii Sitowisessä Tietopalveluiden toimialajohtajana.


Eero Kauppinen on vuonna 2017 Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri, joka työskentelee tällä hetkellä liikennesuunnitteluun liittyvissä projekteissa Rambollilla. Eero on työskennellyt Rambollilla kolme vuotta ja on sinä aikana ollut laatimassa erilaisia maankäyttö & liikenne – selvityksiä etenkin raitiotiehen liittyen. Vahvuusalueina ovat kaupunkikehitys, maankäyttö & liikenne, liikenteellisten vaikutusten arviointi ja paikkatieto-analyysit sekä erikoiskuljetukset. Eero kuvailee itseään intohimoiseksi diplomi-insinööriksi, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista ja liikkumisesta. Eero pitää ennen paneelin aloitusta esityksen diplomityöstään ”Raitiotien maankäyttöskenaariot”.


Paneelimme juontaa Lari Siren, joka on myös yksi Nuoret Ammattilaiset ydintiimin kantavia voimia. Lari on kummajainen kuntatekniikan alalla, sillä kovan tekniikan sijaan hän on opiskellut hallintotieteitä pääaineenaan aluejohtaminen. Lari toimii Sipoon kunnassa toimialan kehityspäällikkönä ja onkin luikerrellut insinöörien maailmaan saaden hommat rullaamaan uudella tavalla. Lari tulee varmasti haastamaan panelistejamme ja kertomaan myös omia ajatuksiaan kuntatekniikan kehityksestä.




Kuva: Katri Lehtola/ET -lehti
Paneelin kommentaattorina toimii liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kiistaton kunkku professori Pentti Murole. Omassa blogissaan Pentti ottaa kantaa ajankohtaisiin liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kuumiin perunoihin ja vie omalta osaltaan alaa eteenpäin. Pentti on myös kirjoittanut kirjan suunnittelusta ja ihmisistä sen ympärillä ”Ihmistä ei voi suunnitella - kiveä voi”, jossa kerrotaan kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun tapahtumista lähes kuudenkymmen vuoden ajalta. Penan pitkän ja ansiokkaan kokemuksen ansiosta sanottavaa löytyy aiheeseen kuin aiheeseen.




Paneelimme ei jätä varmasti ketään kylmäksi, tulee kuuntelemaan ja osallistumaan. 
Nähdään Tallinnassa!

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Kunnat nuoria ammattilaisia kasvattamassa


Vaikka vappusääkin saa vielä sormet palelemaan, ovat monen nuoren ajatukset olleet varmasti jo pidemmän aikaa kesässä. Eikä vain kesälomareissuissa ja auringonpaisteessa, vaan kesätöissä ja varsinkin niiden hakemisessa. Siinä, missä kesällä monet työssäkäyvät pääsevät heittämään hetkeksi vapaalle ja viettämään rentouttavaa kesälomaa, kartuttavat monet nuoret työkokemustaan kesätöissä. Nuorelle ensimmäinenkin kesätyökokemus voi antaa kipinän tai suuntaviivoja omaa tulevaisuuden uravalintaa ajatellen. Ammattia kohti opiskelevat taas saavat kesätöistä hyödyllistä kokemusta todellisista työtehtävistä omalta alalta. Joillakin se voi vahvistaa omaa kantaa uravalinnasta, toisilla taas muuttaa opiskelujen suuntaa.


Kunta-ala on suuri kesätyöläisten työllistäjä ja tarjoaa varsinkin monille nuorille sen ensimmäisen arvokkaan työkokemuksen. Kesätöiden tarjoaminen ja prosessiin panostaminen voi toimia myös hyvänä mainoksena kunnasta työnantajana kaiken ikäisille. Samalla se viestii myös kunnan arvomaailmasta.  Nuoren, ehkä kunnankin, kannalta parasta mainosta on kuitenkin onnistunut kesätyökokemus. Työmaakuopassa tai rikkaruohopuskassa vietetyn kesän fiilikset ja opit ovat se käyntikortti, joka työnantajasta jää kesätyöläisen taskuun pidemmäksi aikaa kuin työsuhteen aikana hankitut tienestit.

Itsellänikin noita fiiliksiä on taskun täydeltä ja viimeistään nyt SKTY:n Nuorten Ammattilaisten nimissä tätä tekstiä kirjoittaessa on myönnettävä, että niillä fiiliksillä ja opeilla on ollut vaikutuksensa. Nuorena urapolkuni kunnalla alkoi nurmikon leikkuusta jatkuen aina diplomityöhöni saakka. Siinä välissä ehti maalaamaan suojateitä ja näkemään monenlaisia kunnallisia työmaita. Valmistumisen jälkeen työpaikka löytyi yksityisen yrityksen riveistä, mutta työnkuvani pyörii pääasiassa kuntatekniikan alan ympärillä, joten 16-vuotiaana alkaneen kytköksen kunta-alaan voi ajatella pitävän yhä vielä neljäntoista vuoden jälkeenkin.


Simo Kesti
SKTY:n Nuori Ammattilainen

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Seksikäs kuntatekniikka – mitä se on?

Kirjoitin googleen hakusanat ”seksikäs kuntatekniikka”. En varsinaisesti yllättynyt saadessani ilmoituksen ”ei tuloksia hakusanoilla”. Google ei edes osannut ehdottaa, mitä muuta olisin voinut tarkoittaa, ilmeisen harvinainen sanapari. Toistin haun ilman lainausmerkkejä. Tuloksia tuli tällä kerralla sentään 123 kappaletta, joista kolme ensimmäistä johdattivat Pentti Murolen ansiokkaaseen blogiin, mutta sen jälkeen osumat eivät olleet kovinkaan vahvasti aiheeseen liittyviä.

Ehkei kuntatekniikka vain ole kovin seksikästä? Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanalle seksikäs on kahta eri tulkintaa: 1.) seksuaalisesti puoleensavetävä.2.) ark. houkutteleva, kiehtova, vetävä; trendikäs. Olemme varmaankin samaa mieltä siitä, ettei kuntatekniikan ehkä tarvitsekaan täyttää tuota ensimmäistä määritelmää ja raksa-aiheiset tyttökalenterit ovat jo entistä päivää. Ajamme kuitenkin itsemme suohon, jos tuo kakkoskohta ei täyty. Kuntatekniikka ja yleisestikin infra-ala taistelevat samoista määrärahoista muiden julkisten toimialojen kanssa ja rinnastettaessa lasten päivähoito tai vanhustenhoito korjauksen tarpeessa oleva katuun, jää kuntatekniikka helposti alakynteen. Vaikka ilman kuntatekniikkaa ja toimivaa infraa ei päästä sairaalaan tai pystytä järjestämään päivähoitoa. Me alan ammattilaiset tiedämme, että kuntatekniikka, jos mikä, on houkuttelevaa ja kiehtovaa, emmehän tätä muuten tekisi. Alan markkinoinnissa olemme vaan hieman kömpelöitä ja ehkä vähän piiloudumme insinöörilasiemme taakse ja ajattelemme, että tekniset ratkaisut ja luvut kertovat puolestamme.

On aika tehdä kuntatekniikasta seksikästä – ei öljytyillä työmiehillä/naisilla – vaan nostamalla esille, että myös kuntatekniikka on kiehtovaa ja ratkaisumme ovat kiinnostavia ja trendikkäitä. Kuntatekniikan päivillä Tallinnassa SKTY:n Nuoret Ammattilaiset järjestävätkin paneelikeskusten aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Tule mukaan osallistumaan keskusteluun ja kuulemaan, mitä mieltä nuoret alan ammattilaiset ovat kuntatekniikan houkuttelevuudesta ja vetävyydestä. ”Urban engineers are sexy and u know it..”

Nähdään Tallinnassa 7.-9.6.2017!

Anna Tienvieri
SKTY Nuoret Ammattilaiset -ydintiimin pj

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Maaliskuun Nuori Osaaja Eero Kauppinen tekee uraauurtavaa työtä rakennetun ympäristön saralla

Kerro hieman itsestäsi.

Olen intohimoinen diplomi-insinööri, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista jaa liikkumisesta. Rohkea, mutta osuva visio 25-vuotiaalta kisälliltä, joka työskentelee liikenteen ja kaupunkisuunnittelun saralla. Näin kuvailisin itseäni.

Rakennetun ympäristön valitsin sen merkityksen ja työn pysyvyyden perusteella. Rakentamisen osaamisen tarve ei vähene ajan myötä, vaan kasvaa kaupungistumisen myötä seuraavat vuosikymmenet. Työskentelen nyt kolmatta vuotta Ramboll Finland Oy:ssä Tampereella.

Diplomityösi käsittelee Tampereen raitiotien maankäyttöskenaarioita. Mitkä 3 asiaa jäi päällimmäisenä mieleen?

Viime syksynä valmistuneessa diplomityössäni on teoreettisesti tutkittu, mikä on Tampereen kaupunkiseudun raitiotien välityskyvyn maksimin mahdollistama maankäyttö. Eli kuinka paljon ja minne Tampereen uusi moderni raitiotie eli maanpäällinen metro mahdollistaa rakentamista. Tutkittaessa raitiotien mahdollistamaa maankäyttöä voidaan myös varautua paremmin yhä kiihtyvään kaupungistumisskenaarioon. Tampereen väestönkasvu oli noin 3 700 asukasta vuonna 2017. Näin valtava kasvu asettaa haasteita kestävälle infrastruktuurille, asumiselle ja liikkumiselle.
 


Diplomityöaihetta ja sen rahoitusta pitkäjänteisesti etsiessäni en olisi uskonut, että tulen saamaan niin äärimmäisen kiinnostavan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan aiheen ja ohjausryhmän. Pääsin lopulta esittelemään diplomityötäni aina Tukholman PTL:n seminaarista Turkuun RATA 2018 -päiville ja edelleen Tallinnaan asti Kuntatekniikan päiville. Ehdottomasti suurin palkintoni tulee kuitenkin siitä, että näkee oman käden jälkensä palvelevan yhteiskuntaa ja ihmisiä. Tämä sai minut aikanaan myös valitsemaan talorakentamisen sijaan infrasuunnittelun ja liikennetekniikan. Minua kiinnostaa enemmän, minne talo tehdään kuin miten se tehdään.

Työ opetti myös, ettei kukaan pysty hallitsemaan enää kaupunkisuunnittelussa kaikkea, vaan poikkitieteellistä osaamista vaaditaan kaupunkisuunnitteluun. Siiloutumisen estämiseksi tarvitaan näkemyksellistä johtamista. Johtajan pitää pystyä viestimään eri alojen ammattikieltä. Myös empatiaa tarvitaan. Kiitänkin suuresti diplomityöni monipuolista ohjausryhmää kattavasta ohjauksesta työni aikana. Eri alan kaupunkisuunnittelijoita saataessa yhteen avattiin oikea osaamisen aarreaitta, jolloin osaamisen kirjo pääsi oikeuksiinsa.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Parhaimmillaan päivässä tulee tehtyä monia eri kokoisia projekteja eri puolelle Suomea. Projektien vaihtelu pitää mielen virkeänä, vaikka itse keskityn enemmän joukkoliikenteeseen. Tampereen raitiotiehen liittyviä pysäkkiarviointeja ja vaikutusten arviointeja olen tehnyt lähiaikoina, mutta nyt on käynnistymässä ehkäpä valtakunnallisestikin noteerattava hanke, josta kuullaan lisää sitten syksyllä. Pysäköinti on myös yhä suurempi haaste kasvukeskuksissa, johon yritän löytää kestäviä ratkaisuja erilaisissa projekteissa tälläkin hetkellä.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Haluaisin osata hyödyntää paikkatiedon ja uusien digitaalisten työkalujen täyden potentiaalin. Substanssiosaaminen on tosin vain osa pakettia. Tunneäly, sosiaaliset ja verkostointitaidot ratkaisevat yhä enemmän rakentamisen alalla. Tästä kirjoitinkin blogiinikin vuosi sitten: www.linkedin.com/pulse/tunneälyä-työelämään-eero-kauppinen/

Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?



Näen itseni viiden vuoden päästä Tampereen ratikan kyydissä kuuntelemassa Eppu Normaalia ja matkalla Kansiareenalle katsomaan jääkiekon MM-kisoja Suomen suurimpaan areenaan. Matkan varrella pääsee ihastelemaan myös suomalaisia insinöörien taidonnäytteitä, joissa itsekin on päässyt etuoikeutetusti olemaan mukana tekemässä.

Pidät esitelmän SKTY:n kuntatekniikan päivillä Tallinnassa kesäkuussa sekä olet yksi panelisteistamme. Mitä odotat tapahtumaltamme?

Pidän itseäni ylen etuoikeutettuna esiintymään SKTY:n kuntatekniikan päivillä. Innovatiivisten ja vaikuttavien esitysten lisäksi odotan tapahtumalta yhteiskunnallista vaikuttamista, sillä rakennettu ympäristö on yhteiskunnallinen kilpailutekijä, josta on pidettävä huolta. Tämän viestin kirkastamista tarvitaan.

Terveisesi muille Nuorille Ammattilaisille tai alaa harkitseville.
 

Millenniaalit eli nettisukupolvi, johon itse myös lukeudun, kaipaavat työelämältä ennen kaikkea merkitystä. Kun ymmärtää edes murto-osan rakennetun ympäristön merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme, pitäisi rakennettu ympäristö olla yksi halutuimpia ja arvostetuimpia aloja. 

Teksti ja kuvat: Eero Kauppinen




Nuoret Ammattilaiset näkyvästi esillä Kuntatekniikan päivillä

Kesäkuiset kuntatekniikan päivät olivat onnistunut kokemus myös SKTY:n Nuorten Ammattilaisten näkökulmasta. Nuoret Ammattilaiset olivat akti...