maanantai 4. kesäkuuta 2018

Seksikäs kuntatekniikka – panelistien esittelyt

 
SKTY Nuoret Ammattilaiset järjestävät Kuntatekniikan päivillä 8.6. keskustelupaneelin aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Kuntatekniikka ei kohta kiinnosta enää ketään – Miten alan tulisi uudistua?
Paneelissa keskustellaan kuntatekniikan tilasta, uudistumistarpeesta sekä kyvystä ja halusta uudistua. Kysymme, miksi ala ei vedä riittävästi asiantuntijoita ja opiskelijoita ja sitä miten tähän saataisiin muutos. Pohdimme myös, miksi kuntatekniikan imago on vanhanaikainen, ummehtunut ja epäkiinnostava - ei siis lainkaan seksikäs. Etsimme konkreettisia ratkaisuja ja vastauksia näihin haasteisiin ja kysymme, mistä löydetään tarvittava uudistumisen dynamiikka alalle. Kaivamme esiin myös onnistumisia ja mietimme, miten niiden päälle voisi rakentaa uutta.
Panelisteinamme on kolme kuntatekniikan ammattilaista, joilta löytyy painavaa ja mielenkiintoista sanottavaa aiheeseen.
Marika Kämppi on todellinen kuntatekniikan moniottelija, työkokemusta on kertynyt useista kuntien ja kaupunkien toimialoista (mm. kaupunkiympäristö, joukkoliikenne, vesi- ja jätehuolto). Laaja-alaiset ja haastavat projektit mm. suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja kehittämisessä saavat hänet aina vain uudestaan innostumaan. Vuosien varrella on rakentunut laajat yhteistyöverkostot Kuntaliiton tehtävissä ja erilaisissa luottamustehtävissä mm. Liikenneturvan ja MANK ry:n hallituksissa. Nykyisin Marika toimii Sitowisellä johtavana asiantuntijana hankehallinnan ja kiertotalouden osastolla. Vuoden vaihteesta Marika on vaikuttanut myös Suomen Tieyhdistyksen hallituksessa. 


 
Milla Lötjönen on toiminut useissa rakennetun ympäristön tiedonhallintaan liittyvissä tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan. Vuodesta 2009 asti nykyisessä Sitowisessä työskennellyt maantieteilijä on toiminut vuosien varrella paikkatietokonsulttina, konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden vetäjänä sekä omaisuuden hallinnan palveluista vastaavana. Tiedonhallinnan moniottelija onkin saanut tähänastisen työuransa aikana tehdä töitä monipuolisesti sekä kuntien, valtionhallinnon että yritysten kanssa. Tällä hetkellä Milla toimii Sitowisessä Tietopalveluiden toimialajohtajana.


Eero Kauppinen on vuonna 2017 Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri, joka työskentelee tällä hetkellä liikennesuunnitteluun liittyvissä projekteissa Rambollilla. Eero on työskennellyt Rambollilla kolme vuotta ja on sinä aikana ollut laatimassa erilaisia maankäyttö & liikenne – selvityksiä etenkin raitiotiehen liittyen. Vahvuusalueina ovat kaupunkikehitys, maankäyttö & liikenne, liikenteellisten vaikutusten arviointi ja paikkatieto-analyysit sekä erikoiskuljetukset. Eero kuvailee itseään intohimoiseksi diplomi-insinööriksi, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista ja liikkumisesta. Eero pitää ennen paneelin aloitusta esityksen diplomityöstään ”Raitiotien maankäyttöskenaariot”.


Paneelimme juontaa Lari Siren, joka on myös yksi Nuoret Ammattilaiset ydintiimin kantavia voimia. Lari on kummajainen kuntatekniikan alalla, sillä kovan tekniikan sijaan hän on opiskellut hallintotieteitä pääaineenaan aluejohtaminen. Lari toimii Sipoon kunnassa toimialan kehityspäällikkönä ja onkin luikerrellut insinöörien maailmaan saaden hommat rullaamaan uudella tavalla. Lari tulee varmasti haastamaan panelistejamme ja kertomaan myös omia ajatuksiaan kuntatekniikan kehityksestä.




Kuva: Katri Lehtola/ET -lehti
Paneelin kommentaattorina toimii liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kiistaton kunkku professori Pentti Murole. Omassa blogissaan Pentti ottaa kantaa ajankohtaisiin liikenne- ja kaupunkisuunnittelun kuumiin perunoihin ja vie omalta osaltaan alaa eteenpäin. Pentti on myös kirjoittanut kirjan suunnittelusta ja ihmisistä sen ympärillä ”Ihmistä ei voi suunnitella - kiveä voi”, jossa kerrotaan kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun tapahtumista lähes kuudenkymmen vuoden ajalta. Penan pitkän ja ansiokkaan kokemuksen ansiosta sanottavaa löytyy aiheeseen kuin aiheeseen.




Paneelimme ei jätä varmasti ketään kylmäksi, tulee kuuntelemaan ja osallistumaan. 
Nähdään Tallinnassa!

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Kunnat nuoria ammattilaisia kasvattamassa


Vaikka vappusääkin saa vielä sormet palelemaan, ovat monen nuoren ajatukset olleet varmasti jo pidemmän aikaa kesässä. Eikä vain kesälomareissuissa ja auringonpaisteessa, vaan kesätöissä ja varsinkin niiden hakemisessa. Siinä, missä kesällä monet työssäkäyvät pääsevät heittämään hetkeksi vapaalle ja viettämään rentouttavaa kesälomaa, kartuttavat monet nuoret työkokemustaan kesätöissä. Nuorelle ensimmäinenkin kesätyökokemus voi antaa kipinän tai suuntaviivoja omaa tulevaisuuden uravalintaa ajatellen. Ammattia kohti opiskelevat taas saavat kesätöistä hyödyllistä kokemusta todellisista työtehtävistä omalta alalta. Joillakin se voi vahvistaa omaa kantaa uravalinnasta, toisilla taas muuttaa opiskelujen suuntaa.


Kunta-ala on suuri kesätyöläisten työllistäjä ja tarjoaa varsinkin monille nuorille sen ensimmäisen arvokkaan työkokemuksen. Kesätöiden tarjoaminen ja prosessiin panostaminen voi toimia myös hyvänä mainoksena kunnasta työnantajana kaiken ikäisille. Samalla se viestii myös kunnan arvomaailmasta.  Nuoren, ehkä kunnankin, kannalta parasta mainosta on kuitenkin onnistunut kesätyökokemus. Työmaakuopassa tai rikkaruohopuskassa vietetyn kesän fiilikset ja opit ovat se käyntikortti, joka työnantajasta jää kesätyöläisen taskuun pidemmäksi aikaa kuin työsuhteen aikana hankitut tienestit.

Itsellänikin noita fiiliksiä on taskun täydeltä ja viimeistään nyt SKTY:n Nuorten Ammattilaisten nimissä tätä tekstiä kirjoittaessa on myönnettävä, että niillä fiiliksillä ja opeilla on ollut vaikutuksensa. Nuorena urapolkuni kunnalla alkoi nurmikon leikkuusta jatkuen aina diplomityöhöni saakka. Siinä välissä ehti maalaamaan suojateitä ja näkemään monenlaisia kunnallisia työmaita. Valmistumisen jälkeen työpaikka löytyi yksityisen yrityksen riveistä, mutta työnkuvani pyörii pääasiassa kuntatekniikan alan ympärillä, joten 16-vuotiaana alkaneen kytköksen kunta-alaan voi ajatella pitävän yhä vielä neljäntoista vuoden jälkeenkin.


Simo Kesti
SKTY:n Nuori Ammattilainen

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Seksikäs kuntatekniikka – mitä se on?

Kirjoitin googleen hakusanat ”seksikäs kuntatekniikka”. En varsinaisesti yllättynyt saadessani ilmoituksen ”ei tuloksia hakusanoilla”. Google ei edes osannut ehdottaa, mitä muuta olisin voinut tarkoittaa, ilmeisen harvinainen sanapari. Toistin haun ilman lainausmerkkejä. Tuloksia tuli tällä kerralla sentään 123 kappaletta, joista kolme ensimmäistä johdattivat Pentti Murolen ansiokkaaseen blogiin, mutta sen jälkeen osumat eivät olleet kovinkaan vahvasti aiheeseen liittyviä.

Ehkei kuntatekniikka vain ole kovin seksikästä? Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanalle seksikäs on kahta eri tulkintaa: 1.) seksuaalisesti puoleensavetävä.2.) ark. houkutteleva, kiehtova, vetävä; trendikäs. Olemme varmaankin samaa mieltä siitä, ettei kuntatekniikan ehkä tarvitsekaan täyttää tuota ensimmäistä määritelmää ja raksa-aiheiset tyttökalenterit ovat jo entistä päivää. Ajamme kuitenkin itsemme suohon, jos tuo kakkoskohta ei täyty. Kuntatekniikka ja yleisestikin infra-ala taistelevat samoista määrärahoista muiden julkisten toimialojen kanssa ja rinnastettaessa lasten päivähoito tai vanhustenhoito korjauksen tarpeessa oleva katuun, jää kuntatekniikka helposti alakynteen. Vaikka ilman kuntatekniikkaa ja toimivaa infraa ei päästä sairaalaan tai pystytä järjestämään päivähoitoa. Me alan ammattilaiset tiedämme, että kuntatekniikka, jos mikä, on houkuttelevaa ja kiehtovaa, emmehän tätä muuten tekisi. Alan markkinoinnissa olemme vaan hieman kömpelöitä ja ehkä vähän piiloudumme insinöörilasiemme taakse ja ajattelemme, että tekniset ratkaisut ja luvut kertovat puolestamme.

On aika tehdä kuntatekniikasta seksikästä – ei öljytyillä työmiehillä/naisilla – vaan nostamalla esille, että myös kuntatekniikka on kiehtovaa ja ratkaisumme ovat kiinnostavia ja trendikkäitä. Kuntatekniikan päivillä Tallinnassa SKTY:n Nuoret Ammattilaiset järjestävätkin paneelikeskusten aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Tule mukaan osallistumaan keskusteluun ja kuulemaan, mitä mieltä nuoret alan ammattilaiset ovat kuntatekniikan houkuttelevuudesta ja vetävyydestä. ”Urban engineers are sexy and u know it..”

Nähdään Tallinnassa 7.-9.6.2017!

Anna Tienvieri
SKTY Nuoret Ammattilaiset -ydintiimin pj

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Maaliskuun Nuori Osaaja Eero Kauppinen tekee uraauurtavaa työtä rakennetun ympäristön saralla

Kerro hieman itsestäsi.

Olen intohimoinen diplomi-insinööri, joka on päättänyt suunnitella rakennettua ympäristöä niin rohkeasti, että se muuttaa ihmisten käsityksen kaupungeista jaa liikkumisesta. Rohkea, mutta osuva visio 25-vuotiaalta kisälliltä, joka työskentelee liikenteen ja kaupunkisuunnittelun saralla. Näin kuvailisin itseäni.

Rakennetun ympäristön valitsin sen merkityksen ja työn pysyvyyden perusteella. Rakentamisen osaamisen tarve ei vähene ajan myötä, vaan kasvaa kaupungistumisen myötä seuraavat vuosikymmenet. Työskentelen nyt kolmatta vuotta Ramboll Finland Oy:ssä Tampereella.

Diplomityösi käsittelee Tampereen raitiotien maankäyttöskenaarioita. Mitkä 3 asiaa jäi päällimmäisenä mieleen?

Viime syksynä valmistuneessa diplomityössäni on teoreettisesti tutkittu, mikä on Tampereen kaupunkiseudun raitiotien välityskyvyn maksimin mahdollistama maankäyttö. Eli kuinka paljon ja minne Tampereen uusi moderni raitiotie eli maanpäällinen metro mahdollistaa rakentamista. Tutkittaessa raitiotien mahdollistamaa maankäyttöä voidaan myös varautua paremmin yhä kiihtyvään kaupungistumisskenaarioon. Tampereen väestönkasvu oli noin 3 700 asukasta vuonna 2017. Näin valtava kasvu asettaa haasteita kestävälle infrastruktuurille, asumiselle ja liikkumiselle.
 


Diplomityöaihetta ja sen rahoitusta pitkäjänteisesti etsiessäni en olisi uskonut, että tulen saamaan niin äärimmäisen kiinnostavan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan aiheen ja ohjausryhmän. Pääsin lopulta esittelemään diplomityötäni aina Tukholman PTL:n seminaarista Turkuun RATA 2018 -päiville ja edelleen Tallinnaan asti Kuntatekniikan päiville. Ehdottomasti suurin palkintoni tulee kuitenkin siitä, että näkee oman käden jälkensä palvelevan yhteiskuntaa ja ihmisiä. Tämä sai minut aikanaan myös valitsemaan talorakentamisen sijaan infrasuunnittelun ja liikennetekniikan. Minua kiinnostaa enemmän, minne talo tehdään kuin miten se tehdään.

Työ opetti myös, ettei kukaan pysty hallitsemaan enää kaupunkisuunnittelussa kaikkea, vaan poikkitieteellistä osaamista vaaditaan kaupunkisuunnitteluun. Siiloutumisen estämiseksi tarvitaan näkemyksellistä johtamista. Johtajan pitää pystyä viestimään eri alojen ammattikieltä. Myös empatiaa tarvitaan. Kiitänkin suuresti diplomityöni monipuolista ohjausryhmää kattavasta ohjauksesta työni aikana. Eri alan kaupunkisuunnittelijoita saataessa yhteen avattiin oikea osaamisen aarreaitta, jolloin osaamisen kirjo pääsi oikeuksiinsa.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Parhaimmillaan päivässä tulee tehtyä monia eri kokoisia projekteja eri puolelle Suomea. Projektien vaihtelu pitää mielen virkeänä, vaikka itse keskityn enemmän joukkoliikenteeseen. Tampereen raitiotiehen liittyviä pysäkkiarviointeja ja vaikutusten arviointeja olen tehnyt lähiaikoina, mutta nyt on käynnistymässä ehkäpä valtakunnallisestikin noteerattava hanke, josta kuullaan lisää sitten syksyllä. Pysäköinti on myös yhä suurempi haaste kasvukeskuksissa, johon yritän löytää kestäviä ratkaisuja erilaisissa projekteissa tälläkin hetkellä.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Haluaisin osata hyödyntää paikkatiedon ja uusien digitaalisten työkalujen täyden potentiaalin. Substanssiosaaminen on tosin vain osa pakettia. Tunneäly, sosiaaliset ja verkostointitaidot ratkaisevat yhä enemmän rakentamisen alalla. Tästä kirjoitinkin blogiinikin vuosi sitten: www.linkedin.com/pulse/tunneälyä-työelämään-eero-kauppinen/

Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?



Näen itseni viiden vuoden päästä Tampereen ratikan kyydissä kuuntelemassa Eppu Normaalia ja matkalla Kansiareenalle katsomaan jääkiekon MM-kisoja Suomen suurimpaan areenaan. Matkan varrella pääsee ihastelemaan myös suomalaisia insinöörien taidonnäytteitä, joissa itsekin on päässyt etuoikeutetusti olemaan mukana tekemässä.

Pidät esitelmän SKTY:n kuntatekniikan päivillä Tallinnassa kesäkuussa sekä olet yksi panelisteistamme. Mitä odotat tapahtumaltamme?

Pidän itseäni ylen etuoikeutettuna esiintymään SKTY:n kuntatekniikan päivillä. Innovatiivisten ja vaikuttavien esitysten lisäksi odotan tapahtumalta yhteiskunnallista vaikuttamista, sillä rakennettu ympäristö on yhteiskunnallinen kilpailutekijä, josta on pidettävä huolta. Tämän viestin kirkastamista tarvitaan.

Terveisesi muille Nuorille Ammattilaisille tai alaa harkitseville.
 

Millenniaalit eli nettisukupolvi, johon itse myös lukeudun, kaipaavat työelämältä ennen kaikkea merkitystä. Kun ymmärtää edes murto-osan rakennetun ympäristön merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme, pitäisi rakennettu ympäristö olla yksi halutuimpia ja arvostetuimpia aloja. 

Teksti ja kuvat: Eero Kauppinen




tiistai 13. maaliskuuta 2018

Rakennetun omaisuuden kunnonhallinnan ammattilainen



SKTY Nuorten Ammattilaisten yhteistyökumppaneista seuraavana esittelyvuorossa on Suomen Kuntotekniikka Oy. Yrityksen pääasialliset toimintasektorit ovat infra- ja kiinteistötekniikka. Infratekniikan osalta Suomen Kuntotekniikka Oy on ollut edelläkävijä niin katu- ja väyläverkon kunnonhallinnan kuin kunnon määritysmenetelmien kehittämisessä. Kiinteistöjen osalta yritys on lähestynyt perinteistä hallinnollista isännöintiä täysin uudesta näkökulmasta - omaisuuden kunnonhallinnan kautta.

Ajatuksesta yritykseksi

Ajatus omasta yrityksestä alkoi itää yrityksen perustajan ja toimitusjohtaja Jari Marjetan päässä vuoden 2012 aikana osallistuttuaan yrittäjäkoulutukseen. Marjeta lähti kurssille rennoin ottein, vain parantamaan ammattitaitoaan silloisessa työssä, eikä todellista aikomusta yrittäjäksi ollut. Kun kurssi oli kestänyt kuukauden, muu vaihtoehto ei enää tuntunut mahdolliselta. Ideat ja visiot tulevaisuuden rakennetun ympäristön omaisuuden hallinnasta vilisivät päässä. Marjeta tarvitsi vapaat kädet toteuttaakseen ne, johon ainoa ratkaisu oman yrityksen perustaminen. Yritys näki vielä päivän valon saman vuoden joulukuussa. Ensimmäisenä toimistona toimi Marjetan kellari, jota kuvasi parhaiten sille lempinimeksi annettu ”Monttu”.
Yrityksen alkutaivalta Montusta käsin.

5 vuotta taivalta takana


Eletään alkutalvea 2018. Nyt kun Marjeta katsoo yrityksen historiaa taaksepäin, voi hän jopa hieman yllätyksekseen todeta olleensa monella tapaa edelläkävijä. ”Tunnistin korjausvelan, ymmärsin, että paikkatieto ja 3D maailma on pian tätä päivää”. Ja näinhän siinä on käynyt. Maailma on ottanut reilussa viidessä vuodessa aimo harppauksen niin digitalisaation, paikkatiedon ja omaisuudenhallinnan näkökulmasta.

Mikään ei ole ikuista. Se on vedenpitävä fakta ja lainalaisuus, joka pätee myös omaisuudenhallintaan. Kaikella, mitä rakennamme, on jokin elinkaariodote. Kun rakennetusta omaisuudesta pidetään huolta jo käytön aikana, seurauksena on väistämättä omaisuuserän elinkaaren pidentyminen. Tähän ajatukseen kiteytyy myös yrityksen perimmäinen toiminta-ajatus, jonka sisäistäminen voi säästää rakennetun omaisuuden omistajilta pitkän pennin.

Suomen Kuntotekniikka Oy vuosimallia 2017.
Yritys työllistää tällä hetkellä 7 henkilöä kolmessa eri toimipisteessä levittäytyneenä pitkin Suomen niemeä. Päätoimipiste on Rovaniemellä, muut Turussa ja Jyväskylässä. “Kun potentiaalisia ihmeentekijöitä löytyy, ne pyritään saamaan joukkoon mukaan” Marjeta linjaa. Akuutteja tarpeita henkilöstön vahvistamiseen on jatkuvasti, mikä myös kertoo siitä, että yritys on keskittynyt oikeiden asioiden ympärille. Tällä hetkellä erityisesti Keski-Suomen alueella olisi imua ja tarvetta lisäresursseille sopivan henkilön löydyttyä.

Kokeiluja ja oman linjan löytyminen

Pienen yrityksen alkutaipaleelle on mahtunut paljon monenlaisia ylä- ja alamäkiä. Painotukset eri asioihin ovat menneet sen mukaan, missä on kysyntää. Välillä on panostettu enemmän kiinteistöpuoleen. On rekrytoitu talopuolen ammattilaisia, rakennettu pesulahalleja ja organisoitu paljon erilaisia kiitosta saaneita saneerauksia. Rinnalla on kuitenkin koko ajan pidetty myös infratekniikka, jonka osalta on kehitetty väyläverkon kunnonhallintaa ja kunnon määritysmenetelmiä saatavilla olevien resurssien mukaan. Pieni yritys tekee sitä, mitä on tarjolla. Pidempi aikaiseen strategiseen suunnitteluun ei ole ollut voimavaroja, vaan ne ovat jääneet taustalle jokapäiväisten asioiden hoidon mennessä etusijalle. Vasta viimeisenä parina vuonna on voitu jo hieman tarkemmin miettiä, mitä seuraavina vuosina halutaan tehdä ja mikä palvelee yrityksen tulevaisuutta sekä kasvua. Marjeta näkee nykytilanteen valoisana. Hänellä on jälleen paremmin aikaa tehdä sitä, mikä on hänen intohimonsa ja mistä hän todella pitää.

Marjeta huomauttaa, että asioiden eteen on saanut tehdä hartiavoimin töitä. “Jonkinlaista jääräpäisyyttä ja itsepäisyyttä tämä homma on tietysti vaatinut”, mistä elävänä todisteena on alkujaan ”sivutuotteeksi” rakennettu taloyhtiöiden isännöintiä harjoittava tytäryhtiö 4D Optimi Isännöinti Oy. Ensin yksikkönä, joka nykyisin elää omaa menestyksekästä elämäänsä. Toiminta perustettiin, koska yksikään isännöintitoimisto Rovaniemellä ei uskonut, että kiinteistöjen kunnonhallinnalla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä osana isännöintiä. Lähestyminen hallinnollista isännöintiä kiinteistön kunnonhallinnan kautta ja toimimalla aidosti talonyhtiön parhaaksi on ollut menestys. Perusperiaatteena on ollut toimia kuten toimitusjohtaja yrityselämässä eli minimoimalla talonyhtiön kulut - ei laskuttamalla lisää. Kuka tietää, ehkä jo ensi vuonna, toiminta viedään valtakunnalliseksi.

Dynaaminen ja eteenpäin katsova organisaatio


Kuntotekniikka perustaa osaamiseensa nykyaikaiseen teknologiaan ja katsoo rohkeasti eteenpäin. Vuoden 2018 alkaessa yrityksen fokus on lähes kokonaan infrasektorilla, missä erityisesti tavoitteena on olla ensimmäisten joukossa mukana jalkauttamassa uusia ”digituotteita” konservatiiviseen toimintakenttään. Ketteränä toimijana ja kykenevien yhteistyökumppaneidemme kautta energia on mahdollista suunnata paikkatiedon parempaan hallintaan sekä parempaan ymmärtämiseen erityisesti käytännön tasolla. Marjeta rohkaiseekin kaikkia alalla toimivia puheista tekoihin. ”Nyt tarvitaan aitoja työkaluja sinne, missä asioita edelleen tehdään paikan päällä omin käsin. Demoja on tähän vaiheeseen riittävästi, on aika jalostaa tieto päivittäiskäyttöön tehokkaammin”.

Lähitulevaisuus mahdollisuuksia täynnä


Sää ja säänvaihtelut ovat aina puhuttaneet meitä. Marjeta ennustaa kelipalvelun mullistavan kunnossapidon alueurakoinnin toimintamallit. Toimintakentässä on suuri potentiaali saada konkreettisia hyötyjä ravintoketjussa veronmaksajista urakoitsijoihin. Reaaliaikaisuus, digitaalisuus ja avoimuus kasvavat kaikilla työmailla. Toivottavasti mullistuksia tullaan lähitulevaisuudessa kokemaan myös erittäin perinteisen ja konservatiivisen päällysteurakoinnin parissa.
Kelisensorien asennuksia julkiseen liikenteeseen.

Hienoimpana esimerkkinä voidaan nostaa nykyteknologian ja perinteisen teknisen alan murroksesta esiin reaaliaikaisen tiedon tuominen tavallisille kaduntallaajille. “Mitä mahdollisuuksia tuokaan aitoon digiloikkaan stereokuvatekniikka, joka tuo erityisesti väyläverkolla 3D mallin tiedon heti ja nopeasti loppukäyttäjälle saataville” Marjeta päättää.
Kuntatekniikan Nuoret Ammattilaiset kiittävät Suomen Kuntotekniikka Oy:ta saamastaan tuesta ja toivottavat jatkoon menestystä.

Teksti: Kalle Häyrinen
Kuvat: Suomen Kuntotekniikka Oy

tiistai 27. helmikuuta 2018

Helmikuun Nuori Osaaja: Anna Tienvieri

On aika jatkaa Nuori Osaaja -juttusarjaamme. Helmikuun osaajana esittelemme SKTY:n Nuorten Ammattilaisten puheenjohtaja Anna Tienvieri.


Esittele itsesi ja minkälainen on ollut ammatillinen urasi. 


Olen 31-vuotias diplomi-insinööri Espoosta. Valmistuin Aalto-yliopistosta liikenne- ja tietekniikka pääaineenani vuonna 2012. Tein diplomityöni Lumilogistiikan tehostamisesta kaupungeissa ja työn aikana tutustuin kaupunkien kunnossapitotyöhön ja innostuin siitä. Diplomityön jälkeen sain vakituisen työsuhteen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta ylläpitoinsinöörinä. Olinkin viisi vuotta katuylläpidon tilaajana Helsingin pohjoisilla katualueilla (n.1/3 Helsingistä) ja vastasin mm. talvikunnossapidon kehittämisestä ja allianssiurakkamallin jalkauttamisesta ylläpitoon. Viime joulukuun alusta olen ollut Helsingin liikenne- ja katusuunnittelu palvelussa projektipäällikkönä, vastaten katuhankkeiden suunnitteluttamisesta pääasiassa Helsingin eteläisillä alueilla.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä? 

Minulla on Caloniuksenkadun ja Helsinginkadun katusuunnitteluprojektit käynnissä ja niiden lisäksi kaksi pienempää rakennussuunnittelu kohdetta Helsingissä. Tämän vuoden aikana käynnistän vielä kaksi isompaa suunnitteluhanketta eteläisessä Helsingissä.

Toki työpöydältäni pitää aina löytyä kyniä ja post-it –lappuja. Tällä hetkellä siellä on myös skumppapullon korkeista tehty poro, jonka työkaverini teki joulukoristeeksi minulle.

Työpöydän tärkein elementti :)


Jos saisit muuttaa jotain työssäsi, niin mitä se olisi?

Haluaisin työskennellä hieman moderneimmissa tiloissa, vanha virastorakennus ei ole niin toimiva kaikilla osa-alueilla. Onneksi valoa tunnelin päässä on ja katuympäristön toimialan yhteinen uusi toimitila on rakentumassa parin-kolmen vuoden sisään.


Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?


Haluaisin kehittää itseäni projektinjohtajana ja organisoijana.

Lisäksi hankinta-asiat kiinnostavat minua paljon ja edellisessä työssäni mm. urakkakilpailutukset olivat todella mielenkiintoisia. Toivottavasti voin jossakin vaiheessa perehtyä hankintoihin vielä enemmän.


Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

2,5-vuotias Lyydia-tytär pitää sen verran kiireisenä, että työasiat unohtuvat yleensä aika nopeasti ulko-ovesta sisälle tultaessa eikä toisaalta työpäivät pääse venymään. Pidän myös matkustelusta ja ystävien tapaamiselle pitää varata aikaa.


Olet ollut mukana SKTY:ssä vuosia ja nyt olet toista kautta Nuorten Ammattilaisten puheenjohtaja. Minkälaista toiminta on ollut ja miten tulit mukaan toimintaan? 

Liityin Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY:n vuonna 2012 aloittaessani työt Helsingin kaupungilla ja yhdistyksen aktiivit Ville (Alatyppö) ja Danne (Långström) kysyivät kiinnostaisiko ryhtyä myös toimihenkilöksi. Jo opiskeluaikana olin aktiivinen erilaisissa yhdistyksissä (mm. rakennusinsinöörikillassa) ja ylioppilaskunnassa, joten kauaa ei tarvinnut houkutella. Yhdistyksen toiminnan ja tapahtumien kautta on saanut hyvän ammatillisen verkoston itselleen ja toisaalta saanut esitellä myös omaa osaamistaan mm. kuntatekniikan päivillä muille alan ammattilaisille. Tällä hetkellä vedän yhdistykselle myös Katu2002- suunnitteluohjeen päivitystyötä.

SKTY Nuoret Ammattilaiset perustetiin v. 2016, olen toiminut puheenjohtanana alusta asti. Homma on ollut helppoa, koska mukaan on lähtenyt asiasta innostuneita ja aktiivisia ydintiimiläisiä. Näen että Nuoret Ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa aktivoimaan nuorempia alan ammattilaisia (ja sellaiseksi tulevia) sekä osoittamassa, että kuntatekniikka (ja sen yhdistys) on muutakin kuin ikääntyviä ukkoja.  

Kuntatekniikan kanssa työskennellessä pääsee tutustumaan myös mielenkiintoisiin innovaatioihin, kuten lumensulatuslauttaan Oslossa.



Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille.

Olen itse saanut työskennellä todella laaja-alaisissa tehtävissä ja jo vastavalmistuneena ”untuvikkona” annettiin iso ja laaja vastuu, jota kautta on pystynyt oppimaan koko ajan lisää ja tekemään monipuolisia tehtäviä. Kuntatekniikka ei kuulosta kovin seksikkäältä tai houkuttelevalta nimenä, mutta yksikään päivä sen parissa työskennellessä ei ole samanlainen ja arkisiin monien ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin pystyy itse vaikuttamaan.

Kuvat: Anna Tienvieri










 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Investointien hallinta on kehittämisen aallonharjalla surffaamista

Investointien hallinta ja investointitalouden tasapainosta huolehtiminen ovat äärimmäisen epäseksikkäitä, perinteisesti kuntien tekniselle toimelle sälytettyjä tehtäviä. Kestävän investointitalouden rakentamisessa on teknisellä toimialalla usein varsin epäkiitollinen työsarka, kun rooli edellyttää investointien priorisointia ja tiukkaa taloudenpitoa. Tekninen toimiala joutuu roolissaan toimimaan portinvartijana ja päästämään suustaan usein sanan "ei". Tämä vastuullinen, epäseksikäs, epäkiitollinen ja tiukkakin rooli peittää helposti alleen sen todellisuuden, että investointien haltijana tekninen toimiala on todellinen kehittämisen airut.

Kun toiminnassa halutaan tehdä muutoksia, tehostaa toimintaa ja/tai kehittää toimintaprosesseja tulevat vastaan yleensä vanhat rakenteet. Vaikuttava toiminnan uudistaminen on erittäin vaikeaa koskematta fyysisiin tai henkisiin rakenteisiin. Jos ajatellaan vaikka koulujen perusopetuksen muutosta ja uutta opetussuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat ilmiöpohjainen oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt, on vaikea kuvitella muutoksen toteutuvan täydessä mitassaan koskematta nykyisiin koulurakennuksiin luokkineen, seinineen, käytävineen ja muine rakenteineen.

Tekninen toimiala mahdollistaa koulujen muutoksen ja kehittämisen suunnittelemalla ja rakentamalla
avoimiin oppimisympäristöihin pohjaavia koulurakennuksia, monitilatoimistoja, toimivia joukkoliikenteen terminaaleja, uusia pyöräteitä ja viihtyisiä kaupunkeja. Tämä kaikki tehdään toki tiiviissä yhteistyöss rakennusten, tilojen ja kaupunkien käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Yhtä kaikki, ilman teknistä toimialaa viheliäisine portinvartijatehtävineen kehittäminen ja muutoksen aikaansaaminen olisi aivan turkasen vaikeaa. Puhumattakaan tietysti ongelmista, joita seuraa taloudelle ja ympäristölle(!) jos investointien hallintaa ja johtamista ei toteuteta kestävällä tavalla.

Mielikuva teknisestä toimialasta on usein harmaa, kapeakatseinen, vanhanaikainen ja jähmeä. Todellisuuson kuitenkin tarua ihmeellisempää. Tosiasiassa tekninen toimiala on todellinen superkehittäjä, joka mahdollistaa myös muiden toimialojen kehitystyön. Liitettäköön toimialaamme siis tästedes edelläkävijyys, kehittämismyönteisyys, yhteistyöhalukkuus, joustavuus ja kyky kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Lari Sirén
Kirjoittaja on Sipoon kunnassa työskentelevät kuntatekniikan toisinajattelija.

Seksikäs kuntatekniikka – panelistien esittelyt

  SKTY Nuoret Ammattilaiset järjestävät Kuntatekniikan päivillä 8.6. keskustelupaneelin aiheesta Seksikäs kuntatekniikka. Kuntatekniikka ...