torstai 14. helmikuuta 2019

Ihmettä katsomaan - Nuorten Ammattilaisten excu funikulaarityömaalle

SKTY Nuoret Ammattilaiset järjesti excursion Turun Fölikulaarin työmaalle syyskuun lopulla 2018. Juttu on julkaistu alunperin viimesyksyisessä Kuntatekniikka-lehdessä.

Excujoukko valmiina työmaakierrokselle











Suomen Turkuun on rakentumassa jotain, jonka kaltaista ei Suomesta vielä löydy. Turun Funikulaari eli turkulaisittain "Fölikulaari", on rinnehissi, joka on suunniteltu osaksi Turun joukkoliikennejärjestelmää. Se nousee Aurajoen rannan tuntumasta Kakolanmäelle ja tulee helpottamaan mäelle rakentuvan asuinalueen liikenneyhteyksiä huomattavasti. Rinnehissin rakentaminen aloitettiin keväällä 2018.

SKTY:n Nuoret Ammattilaiset järjesti ensimmäisen oman excursionsa 27.9. ja suuntasi Funikulaarin työmaalle. Mukaan saimme hyvän edustuksen Turun AMK:n opiskelijoita, tulevaisuuden ammattilaisia. Työmaata ja projektia meille olivat esittelemässä projektinjohtaja Janne Laine Turun kaupungilta sekä pääurakoitsijana toimivan Kuntec Oy:n projektipäällikkö Jussi Surkko.

Janne Laine esitteli vieraille Fölikulaarin sekä sen
ulkomaalaisten vastineiden ominaisuuksia
Laineen ja Surkon työmaakopissa pitämä info oli kiinnostava paketti ja harvinaislaatuinen projekti kirvoitti kuulijoilta myös useita täsmentäviä kysymyksiä. Ulkomaan oppeja oli projektia varten haettu mm. Italiasta asti. Ulkomaisiin sukulaisiinsa verrattuna Fölikulaarissa tullaan käyttämään enemmän nykytekniikkaa, kuten esimerkiksi sensoreita, jotka tarkkailevat laitteiston toimintaa ja vähentävät tarkastuskierrosten tarvetta. Käyttäjille ilmaisessa Fölikulaarissa ei myöskään ole tarvetta paikalla olevalle henkilökunnalle, sillä operointi ja valvonta tapahtuvat nekin tekniikan ansiosta etänä esimerkiksi useiden kameroiden avustuksella.

Esitystä kuunnellessa täytyi todeta, että Fölikulaarin projektista löytyy kyllä jokaiselle jotakin. On kytköksiä mm. kaavoitukseen, joukkoliikennesuunnitteluun, teknisiin järjestelmiin, maanrakentamiseen ja haastaviin betonirakenteisiin. Lisäksi suunnitelmat ovat nykyaikaisesti tietomallipohjaisia ja hissilaiturin katokset arkkitehdin käsialaa. Fölikulaarin 3D-mallia on keksitty käyttää myös läheiseen puistoon sijoitettavan Fölikulaari-leikkivälineen suunnittelussa.

Esimerkkikuva Fölikulaari-leikkivälineestä, jonka suunnittelussa
on käytetty oikean Fölikulaarin 3D-mallia
Projekti-infon sekä lyhyen Nuoret Ammattilaiset -toiminnan mainoksen jälkeen jalkauduimme itse työmaalle, jossa oli monen muun työvaiheen ohella meneillään radan pohjan valu- ja laatoitustyöt sekä kiskoja varten tulevien kiinnikkeiden asentaminen. Työmaan vieressä Kakolanmäen rinnettä ylös nousi siksakkia kiemurteleva puistoväylä. Viimeistään tuo väylä ja mäelle nousevat busseille liian hankalat ja jyrkät kadut saivat ulkopaikkakuntalaisenkin tajuamaan, miksi turkulaiset ovat päätyneet näinkin erikoiseen ratkaisuun.

Työmaalla oli meneillään radan pohjan päällystäminen
ja kiskokiinnitysten valmistelu
Työmaalta laskeuduimme lopuksi Aurajoen rantaan, josta löysimmekin sopivan paikan istahtaa hetkeksi huilaamaan. Nuorten Ammattilaisten tarjoamat oluet auttoivat exculla kerääntyneen tietomäärän sulattelussa.

Nuorten Ammattilaisten ydintiimi haluaa kiittää tutustumiskäynnin isäntinä toimineita Turun kaupunkia ja Kuntec Oy:ta projektin kattavasta ja kiinnostavasta esittelystä sekä exculle osallistuneita Turun AMK:n opiskelijoita aktiivisuudesta ja hyvistä kysymyksistä.

Excursioputki on nyt siis avattu, joten jatkoa seuraa varmasti! Minne seuraavaksi? Idean muruja on jo suunnittelupöydällämme pyörinyt, mutta heitä ihmeessä oma ehdotuksesi, vaikka yksityisviestillä Kuntatekniikan Nuorten Ammattilaisten facebookissa.

torstai 31. tammikuuta 2019

Tammikuun Nuori Osaaja: Malla Sipilä

Kuka olet?

Olen 32 -vuotias ympäristöteknologian insinööri ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Työurani aloitin julkiselta puolelta kaupungin katu- ja vesihuoltotyömailta. Sieltä siirryin toimistoon viranhaltijaksi ja projekti-insinööriksi. 6 vuoden työuran jälkeen koulunpenkki alkoi tuntua taas houkuttelevalta ja lähdin opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon. Lisäkouluttautumisen jälkeen siirryin vahvemmin suunnittelun puolelle. Tällä hetkellä työskentelenkin tie-, katu- ja kunnallistekniikan suunnittelijana.

Vaikka molemmat tutkinnot ovat ympäristöpuolelta, on kunnallistekninen ala aina vetänyt puoleensa ja se on näkynyt vahvasti työtehtävissäni ja koulutusten suuntautumisissani. Työssä olen huomannut monia etuja siitä, että pohjalla onkin rakennustekniikan sijaan ympäristötekniikka. Usein asioita tulee katsottua vähän eri kantilta.

Sinulla on sekä insinöörin, että diplomi-insinöörin tutkinnot. Miten innostuit jatko-opiskelusta ja erosiko opintojen suorittaminen, kun pohjalla oli jo korkeakoulututkinto ja työkokemusta?

Jo AMK:sta valmistuessani mielessäni kävi jatko-opinnot yliopistossa. Silloin kuitenkin koin, että työelämä maistuisi enemmän ja työskentelinkin vuosia ennen kuin palasin takaisin kouluun. Jälkeenpäin voin todeta, että tekemäni päätös oli oikea. Yliopistoon mennessä minulla oli jo melko vankka kokemus ja tietous kunnallisteknisestä alasta. Sain paljon enemmän opinnoista ja opintojaksoista irti, kun tiesin tarkalleen, mihin haluan suuntautua, mitä haluan oppia ja missä kehittyä. Voin suositella jatko-opintoja kaikille, jotka sitä vähääkään miettivät. Koskaan ei ole liian myöhäistä laajentaa osaamistaan. Nykyajan hienous on, että eri opiskelumuotomahdollisuuksia on paljon ja jokaiselle halukkaalle löytyy oma polku. 

Diplomityönäsi suunnittelin nurmiradan päällysrakenteen Tampereen raitiotie -projektille. Minkälainen suunnitteluprosessi oli?

Haastava, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Jos minulle olisi työtä aloittaessani sanottu se fakta, että Suomessa ei ole ketään, kuka nurmiradoista kunnolla tietää ja että maailmalla olevia ratkaisuja ei voida näillä leveysasteilla käyttää, olisin saattanut miettiä uudestaan keksinkö sittenkin jonkun muun työn aiheen. Pohjalaisella periksiantamattomuudella työ saatiin tehtyä hyvällä lopputuloksella. Siitä iso kiitos kuuluu kaikille eri alojen ammattilaisille, joiden kanssa pääsin tekemään yhteistyötä niin Suomessa kuin Euroopassa. Myös se, että suunnittelutyön sai tehdä allianssimallisessa projektissa, auttoi hyvän lopputuloksen saavuttamiseen. Erityisen hienoa oli päästä näkemään myös suunnittelutyön lopputulos, kun nurmiradan koerakenteet rakennettiin viime kesänä. Nyt vaan odottamaan vuotta 2021, kun saadaan liikenne nurmiradan päälle. Silloin saa lopullisesti nähdä suunnittelutyön lopputuloksen kestävyyden käytännössä. Innolla kyllä odotan myös ensi kevättä, jolloin nähdään, miten rakenne ja nurmi kesti ensimmäisen talvensa.

Nurmiradan koerakenteet ja auringonlasku. Kuva: Markku Tuomisto/Raitiotieallianssi
Näin jälkikäteen olen tyytyväinen, että lähdin ennakkoluulottomasti suunnitteluprosessiin mukaan. Suunnitteluprosessi opetti todella paljon. Nyt voin sanoa tietäväni mm. raitiotierakenteista, viherkatoista, kuivatusrakenteista, kasvualustoista ja nurmikonsiemenistä sekä näiden yhdistämisestä samaan rakenteeseen jo jonkin verran ja ehkä vähän enemmänkin. On ollut myös hienoa huomata, kuinka monipuolisesti usein niin puisevaksi koettu infra -rakenne herätti mielenkiintoa niin alan ammattilaisissa kuin kuntalaisissakin. En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että olen kertomassa suunnittelemastani rakenteesta radiossa, televisiossa tai valtakunnan mediassa.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Useimmiten minut löytää teatterin lavalta, lavan takaa tai katsomosta. Olen myös konserttien ja keikkojen suurkuluttaja. Ehkä yhdistystoiminnan voisi laskea myös yhdeksi vapaa-ajan kulutusmuodoksi. Kotoa minut löytää yleisimmin sohvan nurkasta jokin käsityö tai kirja kädestä.

Olet ollut perustamassa SKTY Nuoret Ammattilaisia ja olet edelleen toiminnassa mukana. Miksi SKTY Nuorten Ammattilaisten toimintaan kannattaa lähteä mukaan?

Mielestäni tärkeintä on verkostoituminen, uusiin ihmisiin tutustuminen ja alan kokonaisvaltainen paremmin tunteminen. Sillä ei ole mielestäni merkitystä, minkä yrityksen, yhdistyksen tai järjestön kautta se tapahtuu. Kun pääsee näkemään omaa alaa muustakin kulmasta kuin oman työn kautta laajentuu omakin ammattitaito. En ole vielä keksinyt, mitä huonoa laajasta ammatillisesta ymmärryksestä ja verkostosta voisi olla. Alan verkostotoiminta lähti itselläni SKTY:n Nuorten Ammattilaisten ydintiimistä. Innostuin toiminnasta niin paljon, että nykyään olen mukana myös SKOL Konsulttinuorten työryhmässä sekä RIL:n Naisverkostossa.

Itse innostuin aikoinaan Nuorten Ammattilaisten toiminnasta ja sen kehittämisestä siksi, että halusin päästä kertomaan myös muille, kuinka monipuolinen infra-ala kokonaisuudessaan on. Usein alaa pidetään tylsänä, epäsosiaalisena ja kuivana. Haluan olla mukana todistamassa tätä pinttynyttä mielikuvaa vääräksi ja levittämässä todellista kuvaa alan monipuolisuudesta ja mielenkiintoisuudesta.






keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Joulukuun Nuori Osaaja: Jenni Saarimaa


Esittele lyhyesti itsesi ja osaamisalasi. Miten päädyit alalle?


Olen Jenni Saarimaa, 29-vuotias ympäristötekniikan diplomi-insinööri Aluetaito Oy:sta. Valmistuin Oulun yliopistosta 2012 opintosuuntanani vesi- ja geoympäristötekniikka. Hain opiskelemaan ympäristötekniikkaa, koska siinä tuntuivat yhdistyvän kaikki mielenkiinnon kohteeni ja asiat, joissa olin hyvä; matemaattiset aineet ja luonnontieteet. Kouluun hakiessa en oikeastaan tiennyt opintosuunnasta ja tulevista työmahdollisuuksista mitään opinto-oppaan sisältökuvausta lukuun ottamatta. Vielä ensimmäisen syksynkään aikana en ollut vakuuttunut siitä, että olisin oikealla alalla. Opintojen edetessä ja kesätöiden myötä ala vei kuitenkin mennessään.

Pääsin opiskelujeni puolivälissä kesätöihin Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy:n. Tuossa vaiheessa olin kiinnostunut eniten vesitekniikasta ja kesätyöt vahvistivat tätä ajatusta. Pääsin kesätöissä tutustumaan myös katu- ja aluesuunnitteluun ja sen innoittamana kävin opintojen loppuvaiheessa myös liikenne- ja väylätekniikan kursseja konetekniikan puolelta.

Valmistumiseni jälkeen siirryin töihin Suunnittelutoimisto Aluetekniikkaan, jonka toiminta siirtyi Aluetaito Oy:lle vuonna 2014 äitiyslomani aikana.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Isoin tällä hetkellä työn alla oleva projekti on Ilmajoen kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen, ja se onkin vienyt ison osan tämän syksyn ajastani. Ilmajoen kunnan pohjavesialueiden edellinen suojelusuunnitelma on laadittu aikana, jolloin suunnitelmat päätyivät pääasiassa paperitulosteiksi, joten Ilmajoen kunnan vanha suojelusuunnitelma liitekarttoineen löytyy työpöydältäni myös konkreettisesti.

Muita tällä hetkellä työn alla olevia projekteja ovat koulun pihan ja pysäköintialueen pinnantasaus- ja kuivatussuunnitelma sekä erään kunnan haja-asutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelma. Erään uuden asuinalueen kunnallistekniikan suunnitelmat ovat juuri valmistumassa. Säännöllisesti tulee tehtyä myös monia lyhytkestoisempia projekteja, kuten haettua erilaisia lupia ELY:ltä ja AVI:sta.

Maastotöissä postikorttimaisemissa
Missä haluaisit olla vielä parempi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Aluetaidolla olen aina saanut tehdä monipuolisesti erilaisia suunnittelutöitä niin katu- ja aluesuunnittelun, vesihuoltosuunnittelun kuin ympäristösuunnittelun osa-alueilta. Työnkuvan ollessa monipuolinen työ säilyy mielenkiintoisena ja vie mennessään. Uusia haasteita tulee tasaisesti. Se lisää kunnianhimoa ja halua olla tasaisen hyvä kaikissa töissä, mitä työpöydälleen sattuu saamaan. Tämä onnistuu mielestäni vain töitä tekemällä; kokemus kartuttaa osaamista ja kokeneempia suunnittelijoita ja asiantuntijoita tulee kuunnella korvat höröllä. Kokemus lisää myös itsevarmuutta omasta osaamisesta ja oman mielipiteensä uskaltaa tuoda herkemmin esille.

Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?

Monipuolisten, mielenkiintoisten ja haastavien suunnittelutöiden ääressä. On mielenkiintoista nähdä, miten ala tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana ja miten esimerkiksi ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan suunnittelutyöhömme ja erilaisiin suunnitteluratkaisuihin. Kiinnostavaa on myös, osoittautuvatko tänä päivänä tehdyt ratkaisut lähitulevaisuudessa oikeiksi.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Itselleni liikunta on paras keino nollata ajatukset, oli kyseessä sitten työstressi tai mikä tahansa muu murhe. Kuntosalilla tulee käytyä säännöllisesti. Talvella hiihto on lähellä sydäntäni; latuja tulee kulutettua ahkerasti ja lajia tulee seurattua myös penkkiurheilun muodossa. Myös 5- ja 3-vuotiaat tytöt pitävät kiireisenä ja ajatukset pois työnteosta.

maanantai 3. joulukuuta 2018

Yhteistyökumppanimme kynästä: Raide-Jokerista helpotusta joukkoliikenteen kuormitukseen - Ramboll Finland Oy

Nuorten Ammattilaisten toiminnan mahdollistavat tänäkin vuonna yhteistyökumppanimme, joista yksi on Ramboll Finland Oy. Johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys toimii Suomessa 2 400 asiantuntijan voimin ja Rambollilaisten kädenjälki näkyykin rakennus- ja suunnitteluprojekteissa ympäri maata. Nuoret Ammattilaiset pyysi Rambollin Älykkään kaupunkiliikenteen projektipäällikkönä toimivaa Anne Jokirantaa kirjoittamaan jutun yhdestä tämän hetken isoista hankkeista, Raide-Jokerista, jota toteuttavassa allianssissa Ramboll on mukana usealla osa-alueella.


Raide-Jokeri vastaa kasvavan pääkaupunkiseudun tarpeisiin

Jälleen täysi bussi, vaikka edellinen meni vasta hetki sitten ja seuraava tulee parin minuutin kuluttua. Näin saattaa moni matkustaja ajatella nykyisen runkolinja 550:n kyydissä ruuhka-aikana.

Bussilinja on Helsingin seudun suosituin ja kärsii ylikuormituksesta. Käyttäjiä linjalla on 40 000 henkilöä arkivuorokaudessa, ja matkustajamäärien on ennustettu kasvavan yli sataan tuhanteen vuonna 2040 mennessä. Miten yli kaksinkertaista määrää käyttäjiä pystytään palvelemaan tulevaisuudessa, jos linjalla ei nykyiselläänkään ole riittävästi kapasiteettia?

Pikaraitiotiellä lisää kapasiteettia

Matkustajamäärän kasvamisen tueksi bussilinja 550:n eli Jokerin pohjalta tullaan rakentamaan pikaraitiolinja. Pikaraitiolinjan vaunuihin mahtuu 2-3 kertaa enemmän matkustajia kuin nykyisiin linjan 550 busseihin. Tärkeä huomio on myös Raide-Jokerin nopeus; tavoitteeksi on asetettu 25 km/h keskimääräinen nopeus, kun se esimerkiksi Helsingin ratikoilla on 14 km/h.

Tavoitteet Raide-Jokerilla ovat korkeat, joten miten pystytään varmistamaan, ettei matkustajan tarvitse tulevaisuudessa kokea olevansa ylikuormitetun linjan vietävinä? Tähän on otettu tueksi simulointimallit. 

Kuva 1. Suunnitteluratkaisujen toimivuutta on tarkasteltu simulointien avulla. Kuva Ramboll Finland 

Mahdollisia tulevaisuuden tilanteita simuloimalla pystytään tarkastelemaan erilaisia skenaarioita ja niiden vaikutuksia kapasiteetin riittävyyteen sekä linjan keskimääräiseen nopeuteen. Vissim- ja OpenTrack-ohjelmien avulla Raide-Jokerin ajoaikaa pystytään tutkimaan hyvin yksityiskohtaisesti, huomioiden esimerkiksi matkustajien nouseminen kyytiin ja poistuminen kyydistä sekä liikennevalojen ja muun liikenteen aiheuttamat viiveet (kuva 1). Matkustajamääriä lisäämällä tai vähentämällä voidaan simuloimalla nähdä suora vaikutus linjan ajoajassa pysäkiltä toiselle.

Raide-Jokerilinjan tarkastelujen lisäksi simulointeja on hyödynnetty Huopalahden ja Itäkeskuksen terminaalialueilla. Terminaalitarkasteluilla on saatu varmistettua suunnitelmien toimivuus sekä saatu suuntaviivoja niiden jatkojalostamiseen (kuva 2). 

Kuva 2. Terminaalin simulointimalli. Kuva Ramboll Finland

Tehtyjen liikennesimulointien avulla suunnitteluratkaisuja on pystytty optimoimaan ja yksityiskohtien vaikutusta kokonaisuuteen on pystytty huomioimaan. Kirjoitushetkellä linjan simulointityö on käynnissä, ja arviot linjan keskinopeudelle varmistuvat lähiaikoina.

Yleistä Raide-Jokerista

Raide-Jokeri on pikaraitiolinja, joka rakennetaan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille. Raitiolinjan suunnittelu toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat on integroitu yhteiseksi organisaatioksi. Ramboll Finland Oy:n lisäksi Raide-Jokerin suunnitteluryhmittymään kuuluvat Sitowise Oy ja VR Track Oy. Urakoitsijana toimivat YIT ja VR Track.

Ramboll on mukana Raide-Jokerin suunnittelussa liikenne-, liikennevalo-, katu- ja kuntatekniikka-, katuympäristö-, valaistus-, geotekniikka- sekä ratasuunnittelun, ympäristövaikutusten ja taitorakenteiden osalta. Lisäksi Ramboll on ollut mukana varikoiden rakenne-, LVI-, sähkö-, geo- ja paloteknisestä suunnittelusta sekä tietomallikoordinoinnista.

Simulointimallia on ollut rakentamassa useita eri henkilöitä Ramboll Finlandilta hankkeen eri vaiheissa. Uusimmista simuloinneista ovat vastanneet liikennesuunnittelijat Sami Iikkanen ja Kalle Syrjäläinen, joista kummallakin on usean vuoden kokemus erilaisista simuloinneista.

Tekstin kirjoittaja toimii Ramboll Finland Oy:n Älykkään kaupunkiliikenteen projektipäällikkönä, ja seuraa Raide-Jokerin suunnittelun ja toteutuksen etenemistä mielenkiinnolla.



Teksti: Anne Jokiranta

Lisätietoja:
Raide-Jokeri: http://raidejokeri.info/
Ramboll Finland Oy: https://fi.ramboll.com/

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Marraskuun Nuori Osaaja: Arttu Kantonen

Kuka olet ja mikä on osaamisalasi?
Olen Arttu Kantonen, 24 vuotias rakennusinsinööri Lapin AMK:sta Rovaniemeltä. Opiskelujen myötä päädyin Rovaniemeläiselle Suomen Kuntotekniikka Oy:lle kesätöihin 2016. Syksyn tullen
työnteko jatkui opintojen ohella ja 2017 keväällä valmistumisen myötä juurien vetäessä Keski-Suomeen avattiin Kuntotekniikalle toimipiste Jyväskylään. Omiin työtehtäviini on alusta asti kuuluneet monipuoliset infraomaisuuden kunnonhallinnan tehtävät lukuisien projektien muodossa. Projektien myötä ovat tulleet tutuiksi mm. kuntotiedon kerääminen maastossa, paikkatiedon kanssa työskentely, korjausvelkalaskenta ja kunnostustoimenpiteiden alustavat suunnittelut. Luonnollisesti työskennellessä kunnonhallinnan parissa on myös elinkaariajattelumalli osana osaamisalaani.

Miten tulit valinneeksi opiskelualasi, mikä innosti lähtemään tälle alalle?
Rakennusalalle päädyin maatalouden parissa vietetyn lapsuuden myötä heränneen konkreettisen tekemisen tarpeen myötä. Lukion jälkeen AMK tuntuikin luontevalle valinnalle yliopiston sijaan ja rakennusala itseä kiinnostavalle. Suuntautumisen osalta valinta ei ollut aivan yhtä selkeä, joten päädyinkin käymään suuntaavat opinnot niin talonrakentamisen kuin infrapuolen osalta. Kuntotekniikalle päädyin luokkalaisen ja silloisen Kuntotekniikan työntekijän houkuttelemana.

Minkälaisia projekteja työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Hektisen ja toistaiseksi lumettoman ”talven” myötä työpöydälläni odottaa Paraisten marraskuussa kerätty kuntokartoitusmateriaali kunnan katujen osalta. Yleensä tähän aikaan vuodesta on vastaavat projektit viimeistelyä vaille taputeltu odottamaan ensi kevättä tai mahdollisia lisätöitä. Projekti onnistuttiin laittamaan alulle poikkeuksellisen nopealla aikataululla.

Paraisten projektin lisäksi talvea vasten pöydällä odottaa kelipalvelun tuomat tehtävät. Tiestön kunnonhallinnan projektien sijoittuessa pitkälti kesäaikaan, on Kuntotekniikka Oy tehnyt aluevaltauksen kelitiedon palveluntuottajana pääasiassa ylläpidon tarpeisiin, joka täyttää hyvin talveksi hiljenevää kunnonhallinnan projektikantaa. Kelitiedon tuottaminen lähti liikkeelle 2016 kelisensoreiden pilotoinnin parissa yhteistyössä Jyväskylän ja Turun osalta. Sittemmin palvelun kehittyessä on asiakkaina myös Helsinki ja uusimpana Rovaniemi. Omalla työpöydälläni tämä tarkoittaa tällä hetkellä Jyväskylän palveluun liitettävien sadantamittareiden asennustöitä.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?
Kokemusta karttuu päivä päivältä enemmän ja nykyisen maailman menon myötä täytyy olla aina valmis oppimaan uutta ja sopeutumaan tilanteeseen jatkuvan kehityksen mukana. Ollessani varsin nuori kunnonhallinnan konsultointiin painottuneen yrityksen toimissa, henkilökohtaisena kehitystä vaativana ominaisuutena voisin pitää omaa rohkeutta esiintyä ammattilaisena. Löydän itseni usein antamassa tilaa vanhemmille/kokeneemmille tekijöille vaikka oma kokemukseni olisi ko. asiassa vahvempi. Toki tilaa täytyy antaa, mutta omaa tila tulee myös ottaa haltuun. Tässä varmasti helpottaa ajan kanssa karttuva kokemus, mutta myös asenne vaatisi pientä viilaamista omalla kohdallani.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?


Vastapaino työelämälle löytyy kotoa luontevasti kahden pojan myötä. Noin 2,5- ja puolivuotiaat pojat pitävät omilla touhuillaan ajatukset pääasiassa poissa työasioista. Omiakin vastapainoja työnteolle löytyy kiinnostuksen muodossa moottoripyöriin, jollaista ei kuitenkaan tällä hetkellä tallista löydy. Lisäksi oma mieli lepää erilaisten käsitöiden parissa. Aina löytyisikin jotain korjattavaa tai askarreltavaa.

Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille
Rakennusala itsesään ja koulutus tarjoavat erittäin laajan kirjon erilaisia mahdollisuuksia. Ensimmäinen paikka ei välttämättä ole se oikea, mutta luulen, että jokaiselle alasta vähänkään kiinnostuneelle löytyy oma mielekäs paikkansa. On se sitten suunnittelijana, työnjohtajana, työmaainsinöörinä tai konsulttina, miksei jopa yrittäjyyden puolelta. Mahdollisuuksia on tosiaan monia. Pelkällä sosiaalisella ja työtä vieroksumattomalla asenteella pääsee pitkälle. Virheistä oppii ja kysymällä saa lisätietoa! 😊


maanantai 29. lokakuuta 2018

Lokakuun Nuori Osaaja: Valtteri Brotherus

Kuka olet?

Olen 30-vuotias ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun yliopistosta. Valmistuin viitisen vuotta sitten vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnasta, jonka jälkeen muutin Helsinkiin tutuksi käyneestä synnyinkaupungistani Oulusta. Päädyin kymmenisen vuotta sitten opiskelemaan ympäristötekniikkaa, koska olin kiinnostunut ympäristöasioista, ja insinööriala laajoine työmahdollisuuksineen houkutteli minua; en oikeastaan tiennyt vielä miksi haluan ”alkaa isona”.

Diplomityöni kynnyksellä olin vielä suuntautumassa vesihuoltosuunnitteluun, mutta eräs opettajistani vinkkasi minulle aiheesta nimeltään tietomallinnus, joka oli jo siinä vaiheessa kuuma peruna rakennusalalla. Tutkin aihetta hieman itsekseni, kiinnostuin siitä yhä enemmän, ja muutaman mutkan kautta päädyin opiskelukaverini kautta tekemään diplomityötä rakennusalan yritykseen, jossa työskentelin valmistumiseni jälkeen lähes diplomityöaihettani vastaavissa tehtävissä pari vuotta ennen WSP:lle siirtymistäni.

Miten ala on muuttunut oman urasi aikana? Mitkä ovat mielestäsi alan "uudet tuulet", mitä muutoksia tapahtuu 10 vuoden sisällä?

Vajaassa viidessä vuodessa ei toki kovin mullistavaa sinänsä ole ehtinyt tapahtua, mutta omassa työssäni olen huomannut ainakin sen, että asenteet tietomallinnusta ja ylipäänsä uusia digitaalisia työtapoja kohtaan ovat muuttuneet. Muutamia vuosia sitten tietomallinnukseen suhtauduttiin vielä hieman naureskellen ja epäluuloisesti, mutta pikkuhiljaa asenteet ovat muuttuneet rakentavampaan suuntaan.

Tietomallinnusta taidetaan pitää jo melko yksimielisesti yhtenä uutena tuulena alalla, mutta näkisin että ylipäänsä digitalisaatio hivuttautuu rakennusalalle kohtuullista vauhtia, eli erilaiset digitaaliset ratkaisut valtaavat päivittäistä työntekoa pikkuhiljaa. Se vaihtelee toki paljon, mitä digitaalisuus eri toimijoille tarkoittaa, mutta uskoisin että ihan jokaisella toimijalla digitalisaatio tulee muuttamaan päivittäistä tekemistä, toivottavasti toki fiksumpaan ja muutenkin parempaan suuntaan!

Toisena asiana näkisin yleisemmin rakennusalalla ympäristönäkökulmien korostumisen. Rakennettu ympäristö kohtaa tulevaisuudessa poikkeuksellisen kovia olosuhteita ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntymisen seurauksena, ja samalla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä ei olisi pahitteeksi pyrkiä pienentämään. Suomalaisilla rakennusalan tekijöillähän on kokemusta ja huippuosaamista arktisessa rakentamisessa, mutta seuraava haaste olisi mukautua rakentamaan muuttuvaa tulevaisuutta varten.

Mitä työpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?

Virtuaalisesti työpöydälläni on jo pian parin vuoden ajan ollut Kruunusillat-projekti, jonka tietomallikoordinaattorina olen toiminut WSP:n suunnittelutoimeksiannossa. Sen lisäksi olen mukana joissain pienemmissä suunnitteluprojekteissa erilaisissa tietomalliasiantuntijatehtävissä. 


Toinen pitkäaikaisempi projektini on WSP:n Novapoint-suunnitteluohjelmiston pääkäyttäjänä toimiminen, joka itse asiassa seurasi minua jo edelliseltä työnantajaltani asti. Pääkäyttäjänä vastuullani ovat ohjelmiston käyttäjien päivittäiset ongelmatilanteet, yhteydenpito ohjelmistotukeen, sekä ohjelmiston ylläpito käyttäjäorganisaation näkökulmasta.

Viime kuukausien aikana työpöydälleni on hivuttautunut myös joitain mielenkiintoisia WSP:n sisäisiä kehitysprojekteja, joissa olen päässyt soveltamaan aiemmin työssä oppimaani osaamista uusilla tavoilla. Toisin kuin suunnitteluprojekteissa, näissä en ole aivan varma, miltä lopputulos tulee näyttämään, mutta odotan innolla konkreettisia tuloksia näistä kehitysprojekteista.

Konkreettisesti työpöydältäni löytyy tällä hetkellä tietenkin Kärppälogolla varustettu kahvikuppi sekä perintönä saatu koriste-esine. 

 

WSP suunnittelee raitiotieyhteyttä Sompasaaresta Kruunuvuorenrantaan Kruunusillat-projektissa, jossa Brotherus on toiminut tietomallikoordinaattorina.

Missä haluaisit olla vielä parempi/millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Tässä vaiheessa työuraa ylipäänsä erilaista työkokemusta on ainakin hyvä päästä kartuttamaan, ja sitä kautta oppimaan kokeneemmilta tekijöiltä parhaita käytäntöjä. Toivon, että pääsen jatkossakin suunnitteluprojektien kautta oppimaan eri tekniikkalajien asiantuntijoilta heidän omaa työtänsä koskevia teknisiä yksityiskohtia, jotta ymmärtäisin paremmin suunnitteluhanketta kokonaisuutena.

Rakennusalalla työskentelevänä minulta puuttuu työhistoriasta yksi melko keskeinen seikka, eli työmaalla työskentely. Koska olen tähänastisen urani tehnyt pelkästään suunnittelutoimistoissa, olisi hyvä saada kokemuksia myös sieltä, missä rakentaminen konkreettisesti tehdään. Tällä hetkellä tosin nykyiset työtehtäväni innostavat sen verran paljon, että en usko ihan heti loikkaavani rakennusalan sisällä toiselle sektorille.

Ohjelmistoasioiden kanssa työskentelevänä olisi myös hyvä osata IT-asioita hieman perusasioita syvemmältä. Työn kautta olen päässyt jonkin verran oppimaan niitä, mutta ei olisi pahitteeksi opetella hieman kurkkaamaan sinne ohjelmiston ”konepellin” alle, että miten kaikki toimii siellä.

Mitkä ovat ne henkilökohtaiset ominaisuudet, joiden avulla olet päässyt urallasi tähän pisteeseen?

En ole varma, onko tämä varsinaisesti henkilökohtainen ominaisuus, mutta olen melko vakuuttunut, että opiskeluaikojen kilta- ja muu järjestötoiminta-aktiivisuus on ainakin antanut melko arvokkaita kokemuksia nykyisiin työtehtäviini. Vaikkei sitä äkkiseltään kuvittelisi, että vajaan viikon kestävän biletysreissun järjestäminen bussilastilliselle Teekkareita opettaisi töissä tarvittavia taitoja, huomaan silti toistuvasti tekeväni samankaltaisia tehtäviä töissä, mitä aikanaan sini-puna-keltaisissa Ympin haalareissa. Kokemusten lisäksi sain kiltatoiminnassa monia kavereita, joista on muiden hupien ohella ollut iloa työelämässäkin.

Terveisesi kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille. 


Vaikka rakennusalalla voi olla negatiivinen julkikuva monien epäonnistuneiden hankkeiden uutisoinnin myötä, on tämä ala työntekijälle mielestäni erittäin mielenkiintoinen, ja tarjoaa mahdollisuuksia soveltaa työtehtäviä vastaamaan omia intohimojen kohteita.

Yhtenä omana punaisena lankanani töissä olen pitänyt sitä, että pyrin välttämään viimeiseen asti uusista jutuista kieltäytymistä siksi, että ”en uskalla” tai en ole varma, osaanko jotain täydellisesti. Lievälle epämukavuusalueille heittäytyminen on ainakin tähän mennessä tuonut itselleni todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia töissä, vaikka alussa onkin saattanut jännittää tai epäilyttää, että mitä tästä nyt tulee.

Tervetuloa alalle! 😊

tiistai 25. syyskuuta 2018

Syyskuun Nuori Osaaja: Aiju Heinonen


Aiju Heinonen on 27-vuotias diplomi-insinööri, joka työskentelee Sitowisellä nuorempana suunnittelijana kaupunkitekniikkaosastolla. Aiju valmistui diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta syksyllä 2017, jossa hän luki pääaineenaan liikenne- ja tietekniikka. Liikenne- ja tietekniikka kiinnosti Aijua sen yleismaailmallisen luonteensa takia: kaikilla on siihen mielipide ja hän halusi päästä syventämään omaa osaamistaan sen parissa. Erityisesti kaupunki- ja infrarakentaminen on ollut Aijun sydäntä lähellä opinnoista lähtien.

Alan töiden pariin Aiju pääsi vahvasti mukaan jo opiskelujen aikana. Opiskelujen ohessa Aiju työskenteli ensin Aalto-yliopiston tietekniikan laboratoriossa pari vuotta, minkä jälkeen toimi ylläpitoinisnöörinä katuylläpidon tilaajana Helsingin kaupungilla 1,5 vuotta ennen diplomityönsä tekemisen aloittamista. Yhden kesän hän työskenteli myös Helsingin kaupungin liikennesuunnittelussa. Opintojen aikana hankittua työkokemusta Aiju pitää arvokkaana ja kokee, että työnteko tuki opintoja sekä toisin päin. Hän on sekä opiskelijana että vastavalmistuneena päässyt jo monipuolisiin työtehtäviin ja kokenut sen erityisen antoisaksi.

Aiju teki diplomityönsä bitumikaterouheen hyödyntämisestä asfaltin raaka-aineena, toisin sanoen hän tutki sitä, voitaisiinko kattohuopajätteestä jalostettua tuotetta hyödyntää asfaltin tekemisessä. Työssä todettiin, että bitumikaterouhe toimii asfaltin raaka-aineena laboratoriotutkimusten mukaan hyvin ja sitä hyödyntämällä pystytään vähentämään tuoreen bitumin määrää. Käytännön kokemukset ovat vielä suppeita, sillä Suomessa koekohteita on tehty vasta muutamia vuosina 2014-2017, mutta ulkomailla bitumikaterouheen käyttö on jo levinnyt laajemmalle ja on saatu hyviä kokemuksia käytännössä. Uusiomateriaalien käyttöönotto tuppaa Suomessa olemaan aina hieman pitkän tien päässä, mutta Aiju suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti ja näkee, että materiaalien uusiokäytön ja ympäristön kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että bitumikaterouheen käyttö yleistyisi.

Diplomityön tekeminen mielenkiintoisesta ja äärimmäisen ajankohtaisesta kiertotalousaiheesta oli Aijusta itsestään jo hyvin palkitsevaa, ja auttoi jaksamaan välillä puuduttavalta tuntuvan kirjoitustyön tekemisessä. Diplomityö lisäksi palkittiin Insinööritieteiden korkeakoulun dekaanin myöntämällä kannustuspalkinnolla ja työstä on julkaistu kaksi lehtijuttuakin.


Asfalttinäytteet ja tutkimusmenetelmät tulivat tutuiksi diplomityötä tehdessä



















Valmistumisensa jälkeen Aiju aloitti nykyisessä työpaikassaan Sitowisellä, jossa hän on jo nuorena osaajana päässyt mielenkiintoisiin ja monipuolisiin hankkeisiin. Kaupunkitekniikkaosastolla on hyvä henki ja hänet on otettu hyvin porukkaan mukaan. Hyvässä työpaikassa saa haastaa itsensä, oppia lisää ja on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Sitowisen kaupunkitekniikan osastolla tehdään lisäksi eri ammattialueiden sisällä paljon yhteistyötä kuten maisemasuunnittelun ja vesipalveluiden kanssa. Tiiviissä yhteistyössä oppii!

Aijun työpöydältä löytyy tällä hetkellä projekteihin liittyviä asiakirjoja, suunnitelmaluonnoksia sekä välipalahedelmiä. Työpöytänsä ääressä Aiju tekee mm. Suomenlinnan raittien peruskorjauksen suunnittelua sekä Peuraniityn katu- ja rakentamissuunnittelua (Espoo).

Omiksi vahvuuksikseen Aiju luettelee oma-aloitteisuuden, kyvyn oppia ja soveltaa oppimaansa sekä teknisen kiinnostuksen esimerkiksi uusista ohjelmistoista. Itseään Aiju kuvailee avoimeksi, iloiseksi ja sosiaaliseksi – ja kokee, että näiden luonteenpiirteiden avulla on myös työura edennyt, sillä edellisestä työpaikasta on vinkattu seuraavaan, kun on hoitanut hommansa hyvin ja suhtautunut asioihin positiivisesti.  Kunnianhimoisesti Aiju toteaa, ettei tietenkään voi olla millään osa-alueella valmis ja haluaisikin kehittää itseään jatkossa oman ammattiosaamisen lisäksi erityisesti ohjelmien ymmärtämisessä. Hän ei tyydy vain siihen, että ohjelmaa osaa käyttää rutiininomaisesti, vaan hän haluaa oppia uusia tapoja tehdä tuttuja asioita työn tehostamiseksi ja sitä kautta kehittyä ohjelman käyttäjänä.

Verkostoitumisen Aiju aloitti monipuolisesti jo opiskelujen aikana. Hän suoritti oman sivuaineensakin arkkitehtuurin puolelta (yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu), minkä lisäksi hän suoritti myös muita kursseja, jotka eivät suoraan liittyneet omaan alaan kuten maanmittauspuolen opintoja. Näiden kurssien ja opintojaksojen aikana tutustui monipuolisesti ihmisiin ja oma ammatillinen verkosto kasvoi.  Laaja-alaista opiskelua Aiju suosittelee myös kaikille opiskeleville tai niitä suunnitteleville. Koko opiskelujen ajan Aiju oli myös aktiivisesti mukana Teekkarispeksissä (opiskelijateatteri), jossa tutustui ja verkostoitui hyvinkin poikkitieteellisesti ja näihin speksituttuihin on törmännyt usein myös työelämässä. Kannattaa siis verkostoitua laajasti omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti, kaikesta on hyötyä! Nykyisin ammatillinen verkosto laajenee alan ammattitapahtumien ja työprojektien kautta.

Aiju hakee vastapainoa työlle tapaamalla vapaa-ajalla ystäviä mm. teatterin tai elokuvien parissa sekä urheilemalla ja koiran kanssa harrastamalla. Ja jos/kun aikaa jää tekee Aiju myös käsitöitä ja lukee kirjoja. Kesäisin ja syksyisin mökkeily ja marjastaminen ovat myös asioita, joista Aiju nauttii erityisen paljon.

Kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille tai tätä alaa harkitseville nuorille Aiju lähettää seuraavat terveiset: Tulkaa rohkeasti mukaan, todella mielenkiintoinen ala! Olkaa aktiivisia ja iloisia, sillä pääsee pitkälle.

Ihmettä katsomaan - Nuorten Ammattilaisten excu funikulaarityömaalle

SKTY Nuoret Ammattilaiset järjesti excursion Turun Fölikulaarin työmaalle syyskuun lopulla 2018.  Juttu on julkaistu alunperin viimesyksyi...