Tampereella järjestettiin marraskuun lopussa ensimmäinen
Suomen raitiotiekaupunkien seminaari. Seminaariin oli saatu mielenkiintoisia
puhujia niin Ruotsista, Norjasta kuin Saksasta. Esitykset toivat tuulahduksen
modernin raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta naapurimaistamme. Esityksissä
tutustuttiin mm. Bergenin raitiotiehankkeeseen sekä hyviin raitiotien
suunnittelukäytäntöihin. Esitysten jälkeiset useat kysymykset yleisön joukosta
kertoivat, että kiinnostusta toisten kokemuksiin ja ongelmien ratkaisuun
löytyy. Enää ei onneksi meilläkään mennä ”ei tartte auttaa” –asenteella vaan
ennemminkin mietitään, miksi keksiä pyörä uudelleen, jos sellainen on jo
olemassa. Verkostoitumista, tiedon jakamista
ja yhteistyötä ei voi ikinä olla liikaa. Näiden nimeen vannoo myös Suomen
raitiotiekaupunkien verkosto, johon kuuluvat tällä hetkellä Helsinki, Espoo,
Vantaa, Tampere ja Turku. Tampereen raitiotiehanke ja Raide-Jokeri luovat
pohjaa Suomen modernille raitiotiejärjestelmälle ja uudenlaiselle
joukkoliikenteelle. Kohta verkostoon saattaa kuulua moni muukin kaupunki.
Siihen saa liittyä kaikki halukkaat.
Seminaarin lopussa ajauduttiin myös puhumaan muustakin kuin
raitioteistä. Suomen Valtion terveiset toi Liikenne- ja viestintäministeriön
Leena Sirkjärvi kommenttipuheenvuorossaan. Suomalainen liikenne on suuren
muutoksen ja haasteen edessä. Liikenneverkon rahoittaminen tulevaisuudessa on
iso kysymysmerkki. Meistä kukaan ei ole päässyt välttämään eri liikenneverkkojen
korjausvelkauutisista. Tie-, katu-, rata-, vesijohtoverkostojen korjausvelat
ovat kasvusuunnassa, vaikka määrärahoja niiden korjaamiseen pyritään lisäämään
mahdollisuuksien mukaan. Mistä löytyisi se rahasampo, jolla korjausvelan kasvu
saataisiin talttumaan? Siinäpä vasta pulma. Ratkaisua odotellessa, ehkä joku
keksii lähitulevaisuudessa sen paremman pyörän tai sen sammon.
Sirkjärvi nosti esille myös toisen yhtä suuren haasteen,
nimittäin liikenteen ilmastokysymykset. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassa
linjannut liikennepäästöjen pienennystavoitteekseen noin 50 % vuoteen 2030
mennessä. Liikennesuorite on kuitenkin kasvussa, joka ei ainakaan helpota
tavoitteeseen pääsyä. Erilaiset valtiolliset työryhmät ovat pohtineet tähän
haasteeseen ratkaisevia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. energiatehokkaampi
liikennejärjestelmä, ajoneuvokannan uusiutumisen tukeminen ja vaihtoehtoiset
polttoaineet sekä fossiilisten polttoaineiden vähentäminen. Osa vastuista on
valtiolla, mutta varsinkin energiatehokkaamman liikennejärjestelmän luomisessa
kunnilla on suuri rooli. Muun muassa joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen,
kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen
ovat ne työkalut, joilla kunnat voivat olla mukana ”päästötalkoissa”. Näissä
konkreettisissa toimissa pääosassa ovat kuntatekniikan ammattilaiset, ne
viranhaltijat jotka vastaavat kaavoituksesta, infrasta ja joukkoliikenteestä.
He laittavat pyörää pyörimään. Pienistä puroista syntyy iso joki, näin se
taitaa olla myös tässä suuressa, yhteisessä tavoitteessa. Nämä haasteet ovat
niin suuria, että niihin tarvitaan meitä jokaista kuntatekniikan ammattilaista
ja meidän työpanostamme. Olkaamme siis ylpeitä, että voimme olla joka päivä
työssämme luomassa vähän parempaa maailmaa.
Malla Sipilä
SKTY:n Nuori Ammattilainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti