Kuntatekniikan ammattilaiset ratkomassa suuria haasteita

Tampereella järjestettiin marraskuun lopussa ensimmäinen Suomen raitiotiekaupunkien seminaari. Seminaariin oli saatu mielenkiintoisia puhujia niin Ruotsista, Norjasta kuin Saksasta. Esitykset toivat tuulahduksen modernin raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta naapurimaistamme. Esityksissä tutustuttiin mm. Bergenin raitiotiehankkeeseen sekä hyviin raitiotien suunnittelukäytäntöihin. Esitysten jälkeiset useat kysymykset yleisön joukosta kertoivat, että kiinnostusta toisten kokemuksiin ja ongelmien ratkaisuun löytyy. Enää ei onneksi meilläkään mennä ”ei tartte auttaa” –asenteella vaan ennemminkin mietitään, miksi keksiä pyörä uudelleen, jos sellainen on jo olemassa.  Verkostoitumista, tiedon jakamista ja yhteistyötä ei voi ikinä olla liikaa. Näiden nimeen vannoo myös Suomen raitiotiekaupunkien verkosto, johon kuuluvat tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Tampereen raitiotiehanke ja Raide-Jokeri luovat pohjaa Suomen modernille raitiotiejärjestelmälle ja uudenlaiselle joukkoliikenteelle. Kohta verkostoon saattaa kuulua moni muukin kaupunki. Siihen saa liittyä kaikki halukkaat. 

Seminaarin lopussa ajauduttiin myös puhumaan muustakin kuin raitioteistä. Suomen Valtion terveiset toi Liikenne- ja viestintäministeriön Leena Sirkjärvi kommenttipuheenvuorossaan. Suomalainen liikenne on suuren muutoksen ja haasteen edessä. Liikenneverkon rahoittaminen tulevaisuudessa on iso kysymysmerkki. Meistä kukaan ei ole päässyt välttämään eri liikenneverkkojen korjausvelkauutisista. Tie-, katu-, rata-, vesijohtoverkostojen korjausvelat ovat kasvusuunnassa, vaikka määrärahoja niiden korjaamiseen pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Mistä löytyisi se rahasampo, jolla korjausvelan kasvu saataisiin talttumaan? Siinäpä vasta pulma. Ratkaisua odotellessa, ehkä joku keksii lähitulevaisuudessa sen paremman pyörän tai sen sammon.

Sirkjärvi nosti esille myös toisen yhtä suuren haasteen, nimittäin liikenteen ilmastokysymykset. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassa linjannut liikennepäästöjen pienennystavoitteekseen noin 50 % vuoteen 2030 mennessä. Liikennesuorite on kuitenkin kasvussa, joka ei ainakaan helpota tavoitteeseen pääsyä. Erilaiset valtiolliset työryhmät ovat pohtineet tähän haasteeseen ratkaisevia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. energiatehokkaampi liikennejärjestelmä, ajoneuvokannan uusiutumisen tukeminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet sekä fossiilisten polttoaineiden vähentäminen. Osa vastuista on valtiolla, mutta varsinkin energiatehokkaamman liikennejärjestelmän luomisessa kunnilla on suuri rooli. Muun muassa joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen ovat ne työkalut, joilla kunnat voivat olla mukana ”päästötalkoissa”. Näissä konkreettisissa toimissa pääosassa ovat kuntatekniikan ammattilaiset, ne viranhaltijat jotka vastaavat kaavoituksesta, infrasta ja joukkoliikenteestä. He laittavat pyörää pyörimään. Pienistä puroista syntyy iso joki, näin se taitaa olla myös tässä suuressa, yhteisessä tavoitteessa. Nämä haasteet ovat niin suuria, että niihin tarvitaan meitä jokaista kuntatekniikan ammattilaista ja meidän työpanostamme. Olkaamme siis ylpeitä, että voimme olla joka päivä työssämme luomassa vähän parempaa maailmaa.

Malla Sipilä

SKTY:n Nuori Ammattilainen