Globaalia ja paikallista osaamista

Yhteistyökumppaneistamme seuraavana on esittelyvuorossa Ramboll. Johtavan kansainvälisen suunnittelu- ja konsulttialan yrityksen toimistoja voi bongata ympäri Suomea, sillä Rambollin 13 000 ammattilaisen globaalista verkostosta noin 2 300 työskentelee Suomessa. Laaja-alaisena yrityksenä Ramboll tarjoaa infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Myös isot kansainväliset projektit onnistuvat maailmanlaajuisen asiantuntijaverkoston avulla. Nuoret Ammattilaiset pääsi haastattelemaan geotekniikan ryhmäpäällikkö Turo Auvista, jonka toimipiste sijaitsee Rambollin Suomen pääkonttorilla Espoon Leppävaarassa.

Iso konsulttitalo on monessa mukana  

Meneillään olevista kiinnostavista hankkeista kysyttäessä Auvisella ei ole pulaa esimerkeistä. Rambollin asiantuntijoita on mukana mm. Raide Jokerin laajassa allianssi –hankkeessa yhtenä suunnittelusta vastaavana osapuolena. Lisäksi maininnan saa Soukanniemen kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka Auvinen kertoo olevan ”tupaten täynnä kiinnostavia detaljeja”. 

Lisää kiinnostavia detaljeja ja laajuutta riittää myös hänen kolmannessa esimerkissään, Tuusulan vuoden 2020 asuntomessualueen suunnittelussa, jossa rambollilaisia on mukana aina yleissuunnittelusta rakennussuunnitelmien laadintaan.

Myös monenlaisten taustaselvitysten ja -laskentojen määrät ovat Auvisen mukaan lisääntyneet viime vuosina ja tulevat todennäköisesti yhä lisääntymään tulevaisuudessa. Mm. erilaisia elinkaari- ja päästölaskelmia halutaan nykyään päätöksenteon tueksi yhä enemmän ja Auvisen mielestä on erittäin tervetullutta, että kustannuslaskelmien rinnalle halutaan tuoda myös toisenlaisia päätöksentekokriteerejä.

Tulevaisuus on digitalisaatiota ja kokonaisvaltaisempia suunnitelmia

Sekä aiempien vuosien, että tulevaisuuden kehityksen tärkeimmistä vaikuttimista kysyttäessä Auvinen mainitsee ensimmäisenä tekniikan jatkuvan kehittymisen ja digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi tietomallinnuksen ja visualisoinnin rooli sekä merkitys projekteissa ovat kasvaneet suuresti. 

Muita konkreettisia aiheita, joiden merkitys on viimevuosina kasvanut, ovat Auvisen mukaan mm. hulevesien hallinnan ja käsittelyn roolin vahvistuminen sekä sulfidisavien huomioiminen erinäisten kohteiden suunnittelussa. Myös erilaiset uusiomateriaalit ja kaikki kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät asiat ovat nousseet hankkeissa ja selvityksissä entistä suurempaan rooliin. 

Seuraavan kymmenen vuoden aikajaksolle Auvinen ennustaa yhä enemmän sähköisiä ja automatisoituja työnteon menetelmiä. Suunnitelmiin liittyvä automaatio ja tietojen, sekä järjestelmien linkittyminen tulevat lisääntymään entisestään. Muutokset ja kehitys tulevat hänen mukaansa olemaan nopeita ja isoja jo lähivuosienkin aikana. ”Paperikuvien vaiheittainen katoaminen ja automaatio pohjustavat tietä materiaalipankeille ja kaupunkimalleille. Ohjelmistokehitys on huimaa ja pian kaikki järjestelmät ovat täysin linkittyneitä toisiinsa.” Tietojen yhdistäminen ja kokonaisuuksien hallinta tukevat hänen mukaansa tulevaisuudessa yhä enemmän myös elinkaariajattelua. Päällekkäisen työn määrä vähenee ja materiaalitehokkuus sekä toiminnan läpinäkyvyys paranevat, Auvinen toteaa. Meidän kuntatekniikan ammattilaisten työhön tulevat hänen mukaansa vaikuttamaan myös kaupunkisuunnittelun taustalla yhä enemmän vaikuttavat liikkumismuodot ja -tottumukset.

Auvisen kiinnostuksen kohteet löytyvät ihmisvilinän alapuolelta

Aalto-yliopistosta vuonna 2010 diplomi-insinööriksi valmistunut Auvinen kertoo, ettei joutunut paljonkaan pohtimaan omaa alanvalintaansa, sillä rakentaminen, geologia ja urbaanit ympäristöt ovat aina olleet hänellä kiinnostuksen kohteina. DI-opinnot pohjarakentamisen ja maamekaniikan saralta ja alan kesätyöt Rambollissa johtivat valmistumisen jälkeen geoteknisen suunnittelijan tehtävien jatkumiseen samaisessa firmassa. Vastuualueita ovat olleet mm. putkiverkostojen ja katujen pohjanvahvistukset sekä kaivantojen suunnittelu erinäisissä katu- ja kunnallisteknisissä hankkeissa. Suunnittelijan tehtävistä Auvisen ura on edennyt ryhmäpäälliköksi. Hän kertoo laaja-alaisen kiinnostuksen myös oman projektiroolin ulkopuolisiin asioihin olevan yksi eteenpäin ja uusiin haasteisiin johtavista tekijöistä. Ehdottoman tärkeinä ominaisuuksina hän listaa myös lupausten pitämisen ja halun auttaa muita.

Infrahankkeiden ominaispiirteisiin, erityisesti jo rakennetuissa ympäristöissä, kuuluvat yhtymäkohdat ja rajapinnat monien eri toimintojen kanssa ja Auvinen kertookin suunnittelutehtäviensä kautta päässeensä osalliseksi monenlaisiin projektikokonaisuuksiin.  Vuodesta 2014 lähtien työnkuvaan ovat tuoneet oman lisänsä ryhmäpäällikön vastuut. ”Vaikka varsinaiselle suunnittelulle on jäänyt vähemmän aikaa, on ollut mahtavaa päästä myös kehittämään asioita.” Auvinen toteaa.

Yhdessä tekeminen ja hyvissä tiimeissä syntyvä energia ovat asioita, joita Auvinen haluaisi nähdä lisää päivittäisessä työssä. ”Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että työskentely on yksin puurtamista tai yksilötason kohtaamisia. Paras flow tuntuu löytyvän, kun pienellä tiimillä potkitaan yhteistä palloa eteenpäin. Ei niinkään bigroom, vaan enemmin smallroom”, hän toteaa ja lisää, että nykyisestä työilmapiiristä poistettavien osatekijöiden listalle valikoituisi ensimmäisenä ylimääräinen kiire. ”Liian usein tuntuu, että koko projekti alkaa jo takamatkalta. Hätiköity valmistelu ja valmiiksi saattaminen eivät tuota parasta lopputulosta.”

Mutta koska ammattilainenkaan ei ole koskaan täysin oppinut, niin missä asioissa Auvinen itse toivoisi olevansa parempi? Vastaus ”ajankäyttö ja delegoinnin taito” kuulostaa varmasti monelle tutulta toiveelta. Auvinen lisää huvittuneena, että oma halu olla aina mukana kaikessa uudessa, ei ainakaan tee tilannetta hänen kohdallaan yhtään helpommaksi.

Vastapainoa työnteolle Auvinen kertoo saavansa mm. liikunnasta ja muutkin rentoutumismetodit ovat perinteistä suomalaista; perheen kanssa vietetty aika, luonto, ulkoilu ja mökkeily. Toimistotyön kangistamien lihasten vetreyttämiseen hänellä on kuitenkin hieman normaalia järeämpi tyyli, käsillä seisonta. Ehkä vaativassa työssä jumiutuneita lihaksia joutuu myös hoitamaan hieman vaativampaan tyyliin.

Auvisen vastauksista välittyy koko haastattelun ajan aito kiinnostus alaan ja luottamus sen jatkuvuuteen ja kehittymiseen. Töitä ja mielenkiintoisia haasteita riittää varmasti myös tulevaisuudessa ja uusille tekijöillekin löytyy varmasti kysyntää. Samassa yhteydessä Auvinen haluaa muistuttaa myös ammatillisen verkottumisen tärkeydestä ja yhteistyön voimasta. Hän painottaa, ettei kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista korvaa mikään määrä somekontaktointia tai etäyhteyksiä. Kuntatekniikan Nuorille Ammattilaisille ja tätä alaa harkitseville nuorille hän lähettääkin terveisensä Tuntematonta mukaillen: ”Kuule, lukija. Jos sie tarvitset oikei hyvvää tyäpaikkaa. Täs siul on sellane!”

Teksti: Simo Kesti ja Malla Sipilä, Kuvat: Turo Auvinen

Kuntatekniikan ammattilaiset ratkomassa suuria haasteita

Tampereella järjestettiin marraskuun lopussa ensimmäinen Suomen raitiotiekaupunkien seminaari. Seminaariin oli saatu mielenkiintoisia puhujia niin Ruotsista, Norjasta kuin Saksasta. Esitykset toivat tuulahduksen modernin raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta naapurimaistamme. Esityksissä tutustuttiin mm. Bergenin raitiotiehankkeeseen sekä hyviin raitiotien suunnittelukäytäntöihin. Esitysten jälkeiset useat kysymykset yleisön joukosta kertoivat, että kiinnostusta toisten kokemuksiin ja ongelmien ratkaisuun löytyy. Enää ei onneksi meilläkään mennä ”ei tartte auttaa” –asenteella vaan ennemminkin mietitään, miksi keksiä pyörä uudelleen, jos sellainen on jo olemassa.  Verkostoitumista, tiedon jakamista ja yhteistyötä ei voi ikinä olla liikaa. Näiden nimeen vannoo myös Suomen raitiotiekaupunkien verkosto, johon kuuluvat tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Tampereen raitiotiehanke ja Raide-Jokeri luovat pohjaa Suomen modernille raitiotiejärjestelmälle ja uudenlaiselle joukkoliikenteelle. Kohta verkostoon saattaa kuulua moni muukin kaupunki. Siihen saa liittyä kaikki halukkaat. 

Seminaarin lopussa ajauduttiin myös puhumaan muustakin kuin raitioteistä. Suomen Valtion terveiset toi Liikenne- ja viestintäministeriön Leena Sirkjärvi kommenttipuheenvuorossaan. Suomalainen liikenne on suuren muutoksen ja haasteen edessä. Liikenneverkon rahoittaminen tulevaisuudessa on iso kysymysmerkki. Meistä kukaan ei ole päässyt välttämään eri liikenneverkkojen korjausvelkauutisista. Tie-, katu-, rata-, vesijohtoverkostojen korjausvelat ovat kasvusuunnassa, vaikka määrärahoja niiden korjaamiseen pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Mistä löytyisi se rahasampo, jolla korjausvelan kasvu saataisiin talttumaan? Siinäpä vasta pulma. Ratkaisua odotellessa, ehkä joku keksii lähitulevaisuudessa sen paremman pyörän tai sen sammon.

Sirkjärvi nosti esille myös toisen yhtä suuren haasteen, nimittäin liikenteen ilmastokysymykset. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassa linjannut liikennepäästöjen pienennystavoitteekseen noin 50 % vuoteen 2030 mennessä. Liikennesuorite on kuitenkin kasvussa, joka ei ainakaan helpota tavoitteeseen pääsyä. Erilaiset valtiolliset työryhmät ovat pohtineet tähän haasteeseen ratkaisevia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. energiatehokkaampi liikennejärjestelmä, ajoneuvokannan uusiutumisen tukeminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet sekä fossiilisten polttoaineiden vähentäminen. Osa vastuista on valtiolla, mutta varsinkin energiatehokkaamman liikennejärjestelmän luomisessa kunnilla on suuri rooli. Muun muassa joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen ovat ne työkalut, joilla kunnat voivat olla mukana ”päästötalkoissa”. Näissä konkreettisissa toimissa pääosassa ovat kuntatekniikan ammattilaiset, ne viranhaltijat jotka vastaavat kaavoituksesta, infrasta ja joukkoliikenteestä. He laittavat pyörää pyörimään. Pienistä puroista syntyy iso joki, näin se taitaa olla myös tässä suuressa, yhteisessä tavoitteessa. Nämä haasteet ovat niin suuria, että niihin tarvitaan meitä jokaista kuntatekniikan ammattilaista ja meidän työpanostamme. Olkaamme siis ylpeitä, että voimme olla joka päivä työssämme luomassa vähän parempaa maailmaa.

Malla Sipilä

SKTY:n Nuori Ammattilainen