Lokakuun Nuori Osaaja - Tony Lappalainen

Kerro itsestäsi, miten päädyit alalle? 

Olen Tony Lappalainen ja työskentelen liitosasiantuntijana Sipoon Vedellä. Olen ollut tehtävässä nyt 10 kuukautta. Ennen tätä pestiä olen ollut mm. HSY:llä liitossuunnittelijana. Tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu liitoskohtalausuntojen tekeminen, vesihuollon liittymissopimusten ja -laskujen laatiminen sekä asiakkaiden neuvonta.

Alalle päädyin, koska ympäristöteknologia kuulosti AMK:ssa mukavalta opintosuunnalta. Sen sisällä oli vielä vesihuolto omana ainekokonaisuutenaan. Siihen kuului muun muassa putkistosuunnitteluun, kaavoitukseen yms. liittyviä opintoja. Itseäni ei niin kiinnostanut labratyöskentely ja -tutkimukset, joka oli myös yksi suuntautumisvaihtoehto ympäristöteknologian puolella.

Missä haluaisit olla vielä parempi työssäsi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi? 

Haaveenani on hallita vesihuollon toimintakenttä kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaisi myös käytännön kokemusta mahdollisimman monelta osa-alueelta. Toive on ehkä epärealistinen eikä tuolla tyylillä voisi kehittyä millään osa-alueella huipputekijäksi. Näen kuitenkin, että laaja-alaisesta asioiden ymmärtämisestä on varmasti hyötyä ja se mahdollistaa toimimisen useissa erilaisissa ja monipuolisissa tehtävissä.

 

Mitkä ovat mielestäsi ne syyt, jotka tekevät omasta alastasi kiinnostavan?

Vesihuoltoala on kiinnostava mielestäni monestakin eri syystä. Ensinnäkin alalla on pitkät perinteet, jonka voi nähdä sekä mielenkiintoisena ja positiivisena asiana kuin haasteenakin. Lisäksi oman sukupolveni työura tulee tällä alalla varmasti pitämään sisällään mielenkiintoisia aikoja ja suuriakin investointeja, kun laajat vesihuoltoverkoston osat tulevat käyttöikänsä päähän ja kertynyttä korjausvelkaa on pakko kuroa umpeen rankallakin kädellä.

Myös suuriin kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike luo alallemme haasteita. Pienten paikkakuntien väkimäärä kutistuu entisestään ja suuret kaupungin kasvavat. Vedensaanti ja muu vesihuolto on kuitenkin pyrittävä tarjoamaan mahdollisimman laajalti ja kohtuullisella hinnalla myös noilla muuttotappioalueilla.

Viimeinenkin mieleen tuleva osa-alue liittyy tulevaisuuteen ja alan käynnissä olevaan muutokseen. Se on digitaalisuus. Digitalisoituminen mahdollistaa uusia ratkaisuja ja toiminnan tehostamista. Tämä kaikki on nyt murrosvaiheessa ja tulevaisuus tuo mukanaan varmasti paljon uutta ja kiinnostavaa mutta varmasti myös uusia haasteita.

Tiivistettynä: Vesihuoltoalan tulevaisuudessa on paljon epävarmuutta ja sen mukana myös paljon uusia mahdollisuuksia. Tuo epävarma tulevaisuus kiehtoo minua.

Millaisissa tehtävissä tai millaisten projektien parissa haluaisit työskennellä esim. 5 vuoden päästä?

Esimiestyöt ja käytännön kenttätyöt kiinnostavat ja haluaisin mahdollisesti kokeilla ammattitaitoani esimerkiksi putkimestarina tai valvojana. Olen aika vauhdikas persoona ja pidän muuttuvista työtehtävistä ja tilanteista, joten minun on hankala sanoa mihin työhön päädyn viiden vuoden päästä.

Yksi aihe, jossa toivon tulevaisuudessa saavani olla mahdollisimman paljon mukana, on alan digitalisoituminen ja paperilla pyöritettävän työn siirtyminen sähköiseksi. Sähköinen asiointi täytyy kuitenkin tehdä hyvin, muuten sekä työntekijät että asiakkaat ovat tyytymättömiä lopputulokseen.

Sinulla on aiempaa kokemusta esim. HSY:ltä. Millä lailla mittakaavan muutos näkyy työssäsi / tehtävissäsi nyt kun työskentelet Sipoon Vedellä?

HSY:n organisaatio on merkittävästi suurempi, joten yksittäisen henkilön työtehtävät voivat siellä olla paljon rajatummat. Hieman kärjistäen työnkuvaani HSY:llä kuului vain 1/4 siitä, mitä se on nyt Sipoon Vedellä. Työtehtävien laajuuden ohella kuitenkin koen, että minulla on täällä paljon vapaammat kädet tehdä työtäni ja vaikuttaa kokonaisuuteen. Pienessä organisaatiossa myös etäisyys päätöksiä tekevään tasoon - eli "johtoportaaseen" - on paljon lyhyempi, sillä Sipoon veden johtaja on suora esimieheni.

Toisaalta HSY:n suurempi organisaatio mahdollisti sen, että mahdollisen sairastapauksen tai loman ajaksi löytyi aina tuuraaja. Sota ei siellä yhtä miestä kaivannut. Tästä näkökulmasta Sipoon Veden organisaatio on paljon haavoittuvaisempi ja yksittäisellä työntekijällä on suurempi vastuu. Mutta toisaalta pidän vastuusta, se tuo työhön mielekkyyttä ja sisältöä työpäivään.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Muksujen kanssa ollessa saa työasiat hyvin taka-alalle. Lisäksi hankimme juuri omakotitalon, jossa riittää isompaa ja pienempää remontoimista vielä pitkäksi aikaa. Harrastuksista roolipelit ja kesäaikaan myös retkeily ja luonnosta nauttiminen ovat minulle tärkeitä.

Yhteistyökumppanimme hanke: WSP, Hiekkaharjun vesitorni

WSP on vastannut Vantaan Hiekkaharjuun nousevan uuden vesitornin rakenne-, arkkitehti-, geo-, liikenne- ja ympäristösuunnittelusta sekä tornin hulevesien suunnittelusta. Vantaan kaupunki ja HSY valitsivat hankkeesta järjestetyn suunnittelukilpailun voittajaksi WSP:n ”Siluetti” -ehdotuksen, jonka pohjalta vesitornin ulkoasua työstetään. Suunnittelukilpailussa etsittiin kaupunkikuvallisesti ja visuaalisesti innovatiivista ilmettä vesitornille.

Itse tornista, sen piha-alueesta ja ympäröivästä puistosta haluttiin tehdä ympäristön asukkaita alueella houkutteleva kokonaistaideteos. Esimerkiksi vesitornin piha-alueelle lisättiin veden liikettä muistuttavia harjanteita pehmentämään isoa aukiota. Tornia ei kuitenkaan maisemoida uudestaan, vaan se liitetään osaksi viereistä ulkoilu- ja virkistysaluetta, ja puisto jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Torni pidetään sävyltään vaaleana ja säiliöosan julkisivu verhoillaan perforoidulla eli rei’itetyllä metallikasetilla. Perforointikuvio esittää vedestä nousevia kuplia. Tornin tukia pyöristetään, jolloin tuet muuttavat tornin siluetin sulavamman muotoiseksi.

Tornin varsiosa, vinotuet sekä säiliöosan alapinta valaistaan Led-valaisimien avulla. Näin valaistus kohdistetaan vain haluttuihin kohtiin, jolloin korostetaan vesitornin arkkitehtuuria. Vesitornin yläosa valaistaan perforoinnin takaa, jolloin yläosaan saadaan luotua läpikuultavuutta ja keveyttä. Valaistus luo torniin elävyyttä, sillä se aaltoilee hienovaraisesti veden lailla.


Lue lisää Hiekkaharjun vesitornin rakentamishankkeesta tämän linkin takaa.

Syyskuun Nuori Osaaja - Taina Myllynen

Kerro itsestäsi. Miten päädyit alalle?

Olen kotoisin Pohjois-Savosta Kiuruvedeltä ja voisin tässä asiassa oikeastaan syyttää Kiuruveden kaupunkia, jossa nuorempana vietin kesäni erilaisten työtehtävien parissa. Tällä hetkellä työskentelen Espoon kaupungin paikkatiedossa karttatietokäsittelijänä ja valmistun ensi keväänä maanmittaustekniikan insinööriksi. Olen työskennellyt myös yksityisellä puolella, mutta päätynyt kumminkin aina takaisin julkiselle sektorille. Olen tullut siihen tulokseen, että koen parhaiten pystyväni vastaamaan kuntalaisten tarpeisiin ja tekemään enemmän kaikkien yhteisen hyväksi kaupungin palveluksessa ollessani.

Mitä sinulla on työn alla tällä hetkellä?

Nykyiset työtehtäväni pitävät sisällään monipuolisia paikkatietoaineiston tuotannon tehtäviä, kantakartan ja kaupungin 3D-nykytilamallin tekoa Trimble Locuksella. Teen myös opinnäytetyönä opasta CityGML rajapintojen käytöstä.

Millaisissa tehtävissä tai millaisten projektien parissa haluaisit työskennellä esim. 5 vuoden päästä?

Pidän kovasti nykyisistä työtehtävistäni, mutta haluaisin työskennellä myös kiinteistönmuodostuksen, kaavoituksen tai liikennesuunnittelun parissa. Unelmani työtehtävät pitävät sisällään muutakin kuin tietokoneen ääressä työskentelyä (esim. maastotöitä, työpajoja jne).

Mistä työkokemuksesta tai mistä opinnoista on ollut eniten hyötyä?

Uskon, että kaikki työtehtävät erilaisissa organisaatoissa on muokannut taitojani monipuolisesti. Opinnot joista on ollut eniten hyötyä ovat varmaankin olleet kaikki projektimuotoiset työt, kuten esimerkiksi yleiskaavoituksen kurssilla laadittiin oikealle suunnittelualueelle kaava merkintöineen ja karttoineen.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Työni on pääasiassa tietokoneen ääressä istumista, joten pyrin liikkumaan vapaa-ajallani paljon. Eniten nautin luonnossa liikkumisesta koska se lataa hyvien yöunien lisäksi akkuja ja laskee stressitasoja tehokkaimmin.

Elokuun Nuori Osaaja - Veikko Tahvanainen

Kerro itsestäsi. Miten päädyit alalle?

Olen Veikko Tahvanainen, vastikään valmistunut käsityömuotoilija ja kaksinkertainen suomenmestari viherrakennuksessa. Viherrakennusurani lähti siis käyntiin ammattikoulun ensimmäisellä luokalla, kun minua pyydettiin Taitaja-kilpailijaksi kyseisessä lajissa. Erkaannuin vuosiluokastani ja ryhdyin treenaamaan kiven työstöä ja asennusta. Siitä lähtien olen ollut töissä viheralalla sekä talvisin lähinnä treenannut erilaisten kivien työstöä.

Missä haluaisit olla vielä parempi työssäsi / millä osa-alueella haluaisit kehittää itseäsi?

Haluaisin kehittää kasvi- ja istutusosaamistani, joka on jäänyt hieman muita alan osa-alueita heikommaksi. Haluaisin myös enemmän kokemusta kokonaisuuksien suunnittelusta.

Olet osallistunut useisiin oman alasi kilpailuihin, millaisia kokemuksia ne ovat olleet? Millä tavoin koet niiden auttaneen osaamisesi kehittymistä?

Olen osallistunut n. 15 kilpailuun. 4 Taitaja-finaalia, Euroskills-finaali sekä lukuisia karsintoja ja treenikilpailuja koti- ja ulkomailla. Kilpailut ovat aina rankka kokemus, mutta sitäkin palkitsevampi.

Oikeastaan kaikki osaamiseni perustuu kilpailuun. Kilpailujen takia olen alalle lähtenyt ja painottanut asioita, joista niissä on eniten hyötyä. Tavoitteellinen harjoittelu tuo määrätietoisuutta, ripeyttä ja tarkkuutta työskentelyyn. Laatukriteerit ovat erittäin korkeat työajan pysyessä silti vähäisenä. Myöskin työn kesto on vain 3-4 päivää, jonka aikana on käytettävä kaikki voimat ja tehtävä paras mahdollinen työ.

Millaisista asioista haet vapaa-ajallasi vastapainoa työnteolle?

Vapaa-aikani vietän huomattavasti rauhallisemmissa merkeissä, palautellen lihaksia seuraavaa työpäivää varten. Syön hyvin ja yritän saada nukuttua kunnolla. Muutaman kerran viikossa käyn urheilemassa pitääkseni myös nivelet vetreinä, kiveä hakatessa meinaa nimittäin paikat jumahtaa!

Millaisissa tehtävissä tai millaisten projektien parissa haluaisit työskennellä esim. 5 vuoden päästä?

Haluaisin päästä rakentamaan suurempia kokonaisuuksia kivestä, esimerkiksi perustuksia ja kenties jopa rakennuksia ja korkeita muureja. Olisi hienoa pystyä rakentamaan omakotitaloja alusta loppuun, piha mukaan lukien. Sitä tavoitellessa olisi hyvä saada kokemusta hirsi- ja talonrakentamisesta.

Olet vasta työurasi alussa, mutta hankkinut jo reilusti kokemusta. Miten kannustaisit muita infra-alaa aloittelevia tai harkitsevia nuoria itsensä ja taitojensa kehittämisessä?

Kannustan muita ikäisiäni heittäytymään rohkeasti myös harvinaisemmille aloille ja hakemaan aktiivisesti kokemusta ja työpaikkoja. Ammattikoulut ovat erittäin joustavia sekä mahdollistavat suuriakin asioita ammattitaidon suhteen. On vain tekijästä kiinni, minne saakka voi ammattimaailmassa päästä! Yksi tärkeimmistä motoistani on: "Jos ajattelet tekeväsi jonkun työn täydellisesti, tee se paremmin". On kuitenkin muistettava pitää huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta, että tuloksia voi syntyä.

Heinäkuun Nuori Osaaja - Ella Uotila

Kuvaile lyhyesti tähänastinen työhistoriasi

Oman alan harjoittelussa olin viime kesänä Etelä-Afrikassa, tutkin erilaisia asuinalueita ja työskentelin Rustenburgin kunnan kaavoituksen apuna. Rustenburgissa kaupungistumisen ongelmat ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa ja matka oli silmiä avaava kaikin mahdollisin tavoin. Nyt olen harjoittelussa Raide-Jokerilla Espoon kaupungilla. On hienoa päästä seuraamaan kotimaassa näin suurta hanketta. Ennen oman alan harjoitteluja olin monta vuotta kotikaupunkini paikallisessa kahvilassa töissä ja siitä saatu itsevarma asiakaspalvelukokemus on minulle erityisen tärkeää. Etelä-Afrikan lisäksi ulkomailta työkokemusta on karttunut ravintola-alalta Australiasta ja vapaaehtoistöistä Islannissa. Kaikkia työkokemuksia yhdistää valtava kahvinkulutus.

Mistä työkokemuksesta on ollut eniten hyötyä?

Jokaisesta työpaikasta olen oppinut paljon uutta. Merkittävimpiä työkokemuksia ravintola-alalta on asiakaspalvelutilanteet, joissa fyysisen kiireen lomassa on täytynyt rauhoitella asiakkaita ja venyttää päivää. Tyytyväinen asiakas ja tilanteen raukeaminen toi aina onnistumisen fiiliksen. Rustenburgissa työskentely oli kokonaisuudessaan tärkeä ja kasvattava kokemus minulle. Työkulttuuri on siellä todella erilaista kuin Suomessa. Ulkomailla työskentely on myös vahvistanut englannin kielen taitoani, joka on täysin sujuvaa tilanteessa kuin tilanteessa ja siitä olen hyvin ylpeä. 

Mitä osaamisaluettasi / kykyä tahtoisit kehittää tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa haluaisin opetella 3D-mallintamaan. Visualisoinnilla on myös mahdollisuus tuoda suunnittelua helpommin lähestyttävämmäksi. Opiskelijana minulla on myös vielä paljon asioita, joissa haluaisin syventää osaamistani ja vielä enemmän asioita, joita haluaisin oppia. Haluan tietää lisää sitä mukaa kun opin uutta. 

Mitä sinulla on työn alla tällä hetkellä?

Kesän puuhiini kuuluu työmaapyöräily Raide-Jokerin linjalla. Tarkastelen tilapäisiä liikennejärjestelyitä ja mietin miten niitä voisi kehittää. Hyvällä säällä hauskaa kesähommaa! Valmistumisen häämöttäessä myös opinnäytetyön pohdiskelu on vireillä. 

Mitä haluaisit kertoa muille kesäharjoittelun parissa puuhaaville?

Pidän jokapäiväistä oppimispäiväkirjaa, koska kaiken uuden opettelun keskellä välillä tuntuu, että unohdan, kuinka paljon olen oppinut lyhyessä ajassa. Oppimispäiväkirjan ensimmäisille merkinnöille on hauska palata ja nähdä taitojen karttuneen. Kesäharjoittelut ovat myös avanneet minulle, mistä pidän ja varsinkin ne asiat, joista en pidä!

Kesäkuun Nuori Osaaja - Ville Alatyppö

Kuvaile lyhyesti tähänastinen työhistoriasi

Isäni oli koko ikänsä pienyrittäjä talonrakennusalalla ja pääsin jo 5 vuotiaana mukaan rakennuksille. Silloinhan tein pääasiassa yhteennaulattuja styroksikoppeja ja mitä tahansa muuta mitä pienen pojan mieleen juolahtaa työmaaoloissa – autoin kuulemma myös kallion panostustöissäkin. Siitä lähtien joka kesä tuli oltua rakennuksilla ja yläasteelta alkaen koko kesäloma. Sieltä pääsin panostamaan talonpohjia ja muun muassa Helsinki-Vantaan kiitotie III:n louhintatöihin. Dynamiitti valitettavasti aiheutti minulle paljon sivuvaikutuksia ja jotakin muuta piti tehdä. 

Eksyin taustani vuoksi sattumalta Otaniemeen raksapuolelle ja siellä aloitin työt tutkimusapulaisena Tielaboratoriossa, missä tulikin oltua reilu kuusi vuotta tutkien kunnossapitoa, talvihoitoa, asfaltteja, törmäysturvallisuutta, tärinäviivoja ja vaikka mitä. Mukavahan se oli saada myös täyttä palkkaa samalla kun opiskeli. Nuo vuodet toivat minulle ihan penteleesti hyviä kontakteja ympäri alaa. 

Vuonna 2004 kiinnostuimme Paavilaisen Jyrkin kanssa omaisuudenhallinnan periaatteista ja valmistelimme aineistoa alalle. Ala ei tuolloin ollut vielä valmis ymmärtämään periaatteita, mutta ehkä 15 vuotta ensimmäisten kokemusten jälkeen aletaan ymmärtää. 

Kun väitöskirjan valmistumisesta alettiin enemmän kysyä, totesin, että halusin vielä nähdä muunlaisia kuin akateemisia töitä. Siirryin Helsingin rakennusvirastoon kunnossapidon projektinjohtajaksi ja sitten omaisuudenhallinnan toimintoja kehittävän toimiston päälliköksi. Sattumalta noina vuosina iskivät kaupungin nykyhistorian rankimmat talvet hoidettavaksi ja niissä tulikin sitten oppia ja penteleesti verkostoa, mutta samalla pystyi hyödyntämään myös aiempia oppeja työmaalta ja puolustusvoimista. 

Tuona lähes unettomana aikana Danne Långström pyysi minua kuntatekniikan yhdistykseen ja siitähän sekin taas lähti. Nyt toimin Starassa ylläpidon johtajana ja SKTY:ssä puheenjohtajuuden luovuttaneena toiminnanjohtajana, kun Koivulan Petri siirtyi kunnanjohtajaksi. Lisäksi johdan puhetta PANK ry:ssä sekä olen hallituksen jäsen Pohjoismaisessa tieteknillisessä liitossa sekä Kansainvälisessä kuntatekniikan liitossa IFMEssä.

Mistä työkokemuksesta on ollut eniten hyötyä?

Eniten hyötyä on ollut minulle siitä, että kun heti nuorena rakensin hyvät verkostot eri puolille alaamme sekä Suomessa ja kansainvälisesti. Aina kun tulee vastaan tenkkapoo, tulee heti mieleen hyviä ystäviä, joilta kysyä apuja. Lisäksi verkoston kautta olen saanut kasvatettua maailmankuvaani, mikä on helpottanut ymmärtämään, miten rattaat tällä pallolla oikein toimivat, ja miten itse voin siitä hyötyä niin, että vien alaa eteenpäin.

Paras muisto SKTY:n toiminnasta

SKTY ja sen roolin vahvistaminen alallamme on minulle elintärkeä. SKTY:ssä olen ollut mukana kohta 10 vuotta, ja paljon hyviä kokemuksia, kommelluksia ja muistoja on takataskussa. Parasta SKTY:ssä on kuitenkin yhteiset kokoontumiset, joissa saa nähdä ja kuulla mitä muut omalla sektorillaan touhuavat ja mitä voimme niistä oppia. Kliseessä ”verkostoissa on voimaa” on ilmeisesti jotakin totuuden siementä mukana. Tämän kun saisi meidän alamme nuorille opetettua jo koulunpenkiltä lähtien.

Onko 40-kriisi? Ja parhaat vinkit kriisistä selviytymiseen?

Vai neljänkympin kriisi…? No ei, onhan tässä tullut touhuttua ja touhun muoto vain muuttuu; on ilo seurata oman sekä alamme (aiemmista opetettavistani on tullut komioita maailmankansalaisia) jälkikasvun kehitystä. Harmittavasti, vaikka sain olla vaikuttamassa SKTY-Nuorten yläikärajaksi tuimat 40, jossakin vaiheessa sekin tulee täyteen. Toivottavasti Nuoret eivät ala totaalisesti dissaamaan tämmöistä vanhaa kääkkää, jolla on jossakin määrin vielä nuori mieli, joka ihmettelee jatkuvasti maailmaa. Einsteinin sanoin ”On kaksi tapaa elää; joko niin että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä”.

Huhtikuun Nuori Osaaja: Lari Sirén

Kerro itsestäsi. Miten päädyit töihin kuntatekniikan pariin?

Olen opiskellut aluetiedettä ja ollut aina kiinnostunut kaupungeista ja niiden rakentamisesta. Konkreettisesti kuntatekniikan pariin päätyminen oli kuitenkin aikamoinen sattuma, kun päädyin kesken gradun kirjoittamisen hakemaan kiinnostavaa paikkaa kehittämistöiden parissa Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristöosastolta – ja tulin valituksi! Laaja ja epämääräinen vastuualue sopi aluetieteilijälle paremmin kuin hyvin ja Sipoossa vierähtikin lähes viisi vuotta. 

Olet juuri vaihtanut työpaikkaa. Uusi työpaikkasi vaikuttaa hyvin erilaiselta verrattuna edelliseen. Miksi vaihdoit niin erilaiselle alalle?

Aloitin tosiaan reilu kuukausi sitten työt alueellisen kehittämisen parissa EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluvassa projektissa. Ympäristö ja osin käsiteltävät asiat ovat tosiaan aika erilaisia kuin aiemmassa työssäni, mutta toisaalta itse ytimessä oleva kehittämistyö ja työtapa ovat varsin samanlaisia. Näin kehittäjän näkökulmasta tuli itse asiassa siirryttyä aika samanlaisiin työtehtäviin!

Kunnalla ollessasi työympäristösi oli hyvin teknispainoitteinen. Sinulla itselläsi on kuitenkin hallintotieteellinen koulutus. Missä asioissa mielestäsi nämä eri "koulukunnat" voisivat työelämään liittyen ottaa oppia toisiltaan?

Sain Sipoossa tehdä töitä insinöörien ja muiden teknisen alan ammattilaisten kanssa. Arvostan heidän tekemäänsä työtä paljon, erityisesti kykyä ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja työtapaan. Opin teknispainotteisessa työyhteisössä työskennellessäni paljon uutta. Hallintotieteilijänä ja erityisesti aluetieteilijänä koin tuovani työyhteisöön kokonaislähtöistä ajattelua ja poikkihallinnollista toimintatapaa. Paras työyhteisö muodostuu eri alojen osaajista, joiden osaaminen täydentää ja vahvistaa toisiaan. Teknisen toimialan kannattaa siis olla avoin myös muiden alojen osaajille ja toisaalta moni hallinto-organisaatio kaipaisi insinöörin ratkaisukeskeistä ja hellää otetta!

Kuva: Carolin Renner

Mainitse jokin hanke / projekti, joka on jäänyt mieleesi Sipoossa työskennelläsi.

Vaikeaa nimetä vain yhtä projektia. Ehkä vaikutuksiltaan merkittävin on ollut Sipoon investointiohjelma INTO:n rakentaminen ja sen ympärillä tehty työ. Investointien hallinnan kehittämisellä saatiin Sipoon investointitalous ja sitä kautta kasvu kokonaisuutena hallintaan. Pelkästään rahallisesti mitattavissa olevat hyödyt ovat vähintään miljoonaluokkaa. Investointien hallinnan ja INTO:n kehittäminen edellytti laaja-alaista yhteistyötä ja paljon omaan organisaatioon liittyvää kehittämistä. Lopputuloksesta voi olla koko organisaation puolesta ylpeä.

Mitä osaamisaluettasi / kykyä tahtoisit kehittää tulevaisuudessa?

Pitkäjänteisyyttä ja siihen liittyvää malttia tehdä asioita huolella suunnitellussa järjestyksessä. Tämä on kaltaiselleni uudesta innostujalle haastavaa erityisesti pidemmissä projekteissa, joissa on vaativia osakokonaisuuksia. Kaikkea ei voi tehdä saman tien ja yhtä aikaa valmiiksi. Tuskinpa Länsimetro olisi minun johdollani yhtään aiemmin valmiiksi tullut – jos edes ylipäätään käyttökuntoon :)